Olhavan asemalla eivät junat ole pysähtyneet vuosikymmeneen minkään muun syyn takia kuin odottelemaan vastaantulevaa raideliikennettä rinnakkaisraiteille. Asemarakennus on ollut jo pitkään tarpeeton. Aseman olo kartalla on kuitenkin taannut sen, että Iin Olhavan Asematiellä on maantien arvo. Se on merkinnyt sitä, että tienpidosta, käytännössä lähinnä aurauksesta ovat vastanneet valtion tiehallinto ja sen tielaitos. Kesäkelillä Asematie ei kunnoltaan vastaa autoilijan mielikuvaa maantiestä.
Asematien varrella asuu noin kolmannes olhavalaisista, 81 henkilöä. Koska asemaa ei tarvita, tielaitos yrittää pyristellä vastuun Asematien hoidosta muille. Se ei miellytä asukkaita.
Kolmen kyläyhdistyksen muodostaman Olhavajokivarren Kehittämisyhdistyksen yhteyshenkilö Anne Leppälä on huolissaan tiehallinnon suunnitelmista. Leppälä keräsi nopeasti maantien varresta 48 nimeä adressiin, jossa tiehallinnon suunnitelmaa luopua tienpidosta vastustetaan tiukasti. Myös Iin kunnanhallitus on asettunut asukkaiden tueksi vastustamaan jyrkästi suunnitelmaa lakkauttaa maantie numero 8 524 yleisenä tienä.
Asematien varren asukkaille tielaitoksen suunnitelmat tulivat yllätyksenä pelkkänä lehti-ilmoituksena, vaikka tien varressa on 35 pysyvästi asuttua taloa.
"Kyllä tällaiset lopettamissuunnitelmat kalskahtavat pahalta juuri, kun kylälle on saatu oma, osin Euroopan unionin rahoittama kehittämishanke. Olhavan asukasluku on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Kylällä on terveyshoitajan vastaanotto kolmena päivänä viikossa, kauppa, asiamiesposti, huoltoasema, baari, yli 30 oppilaan ala-asteen koulu ja esikoulu, ryhmäperhepäiväkoti, kylä- ja tietotupa sekä Asematien varrella kolme toimivaa yritystä ja yksi lihakarjatila."
Leppälä ja muut olhavalaiset toivovatkin ennemmin tiehallinnon rakentavan alikulun nelostien ali Olhavan kohdalle kuin lopettavan huolehtimasta Asematiestä. "Alikulkua on hommattu 1970-luvulta lähtien. Pienimmät koululaiset joudutaan kyyditsemään turvallisuuden takia vilkkaan nelostien yli taksilla."
Asematien varressa asuvaa 83-vuotiasta Jenni Järvelää tiehallinnon ja tielaitoksen suunnitelmat huolestuttavat. Järvelä kiittelee, että hänen jalkansa ovat pysyneet sellaisessa kunnossa, että kauppareissu hoituu vielä kävellen. Jos tienpitäjä vaihtuu, saattaa se merkitä Järvelän mielestä paitsi rahan menoa myös aurauksen heikkenemistä.
"Tämä on haja-asutusaluetta. Viime kädessä tienpito jää meidän asukkaiden vastuulle tieosuuskuntana", Leppälä vahvistaa Järvelän huolen uudesta rahanmenosta.
Ratahallintokeskus lopettaa ja on jo lopettanut käyttämästä lukuisia pieniä rautatieasemia ja -pysäkkejä ympäri Suomea. Perässä tulee tiehallinto ja sen tielaitos, jotka vastavuoroisesti haluavat säästösyistä päästä eroon asemille ja pysäkeille johtavien yleisten teiden kunnossapitovelvollisuuksista.
Lukuisia maanteitä
lakkautuslistalla
Yksin Oulun läänissä tuoreimmalla tiehallinnon lakkautuslistalla on 24 maantietä. Perusteluna on se, kun asemaa ei enää käytetä, niin yleisen tienpidon velvollisuuskin lakkaa.
Tiehallinnon ja tielaitoksen säästö siirtyy kuntien ja jopa suoraan maantien varren asukkaiden maksettavaksi, sillä asukkaat saattavat joutua perustamaan yksityisiä tieosuuskuntia turvaamaan pääsy omaan kotiinsa. Moni Oulun läänin lakkautusuhan alaisena olevista maanteistä on lyhyitä asumattomia tienpätkiä, mutta Iin Olhavassa maantie numero 8 524 eli valtatie 4:ltä asemalle johtavan tien varressa asuu 81 ihmistä.
Tiehallinnon insinööri Jussi Sääskilahti sanoo, että yleisen tien lakkauttamisen yhteydessä vastuu siirtyy kunnille, jos kyse on asemakaava-alueesta. Haja-asutusalueella ratkaisu voi olla yksityinen tieosuuskunta, jolloin asukkaat suoraan maksavat itse tien kunnossapidon yksityistielain mukaisesti.
Oulun tiepiiristä lakkautusesitykset menevät tiehallinnon keskushallintoon, josta ne etenevät liikenneministeriöön. Lakkautuspäätökset tekee liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.).
Sääskilahti myöntää, että Olhavan Asematie poikkeaa muista asema- ja pysäkkiteistä siinä, että sen varrella on eniten asutusta. Se on myös monia listalla olevia pitempi tie, jolle mittaa kertyy 883 metriä. Lakkautuslistalla on ainakin tiepiirin ellei Suomen lyhin maantie. Se on Kivesjärven Asematie, jolla on pituutta 20 metriä.
"Periaatteena on ollut, että valtio hoitaa tiet asemille, mutta teiden luonne on muuttunut paikallishallinnon ja yksityisen asutuksen tieksi. Lakkauttamisista tulee pieniä säästöjä", Sääskilahti kertoo.
Ratahallintokeskuksen puolesta lakkautettavia maanteitä löytyy tielaitoksen listalta myös Haapajärveltä, Haukiputaalta, Hyrynsalmelta, Kempeleestä, Limingasta, Oulaisista, Paltamosta, Ristijärveltä, Ruukista, Sievistä, Sotkamosta, Suomussalmelta, Utajärveltä ja Ylivieskasta.