Pääkirjoitus

Olematon kilpailu kallista – veronmaksajan pitää saada julkisesta kilpailutuksesta parempi tulos

Julkisten hankintojen kilpailutus toimii vain, jos syntyy aitoa kilpailua. Muutoin voidaan tarjota mitä vain, mihin hintaan vain.

Julkisten hankintojen kilpailutuksella pyritään siihen, että julkiset varat olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että julkisia kilpailutuksia vaivaa kova kilpailun puute.
Julkisten hankintojen kilpailutuksella pyritään siihen, että julkiset varat olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että julkisia kilpailutuksia vaivaa kova kilpailun puute.
Kuva: Leinonen Jukka

Julkisten hankintojen kilpailutus toimii vain, jos syntyy aitoa kilpailua. Muutoin voidaan tarjota mitä vain, mihin hintaan vain.

Pelisääntöjä on tarvittaessa muutettava, jotta useammat yritykset ottaisivat osaa tarjouskilpailuihin.

Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on suuria puutteita. Jossain on vikaa, kun kiinnostus julkisia hankintoja kohtaan on kovin laimeaa. Kilpailutuksen puutteet voivat käydä kalliiksi, jos tavoite käyttää julkisia varoja mahdollisimman tehokkaasti vesittyy.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Aalto-yliopiston viime keväänä julkistaman laajan tutkimuksen mukaan yli puoleen kilpailutuksista osallistuu korkeintaan kaksi yritystä ja kolmannekseen ei ainuttakaan yritystä.

Tilanne on huolestuttava, sillä kilpailuttaminen toimii vain, jos syntyy aitoa kilpailua. Onkin syytä kysyä, ovatko julkiset varat tällä hetkellä tehokkaassa käytössä. Saadaanko kilpailutuksella laadukkaita palveluja ja tavaroita kohtuullisin kustannuksin?

Laskun maksaa veronmaksaja, kun olematon kilpailu nostaa hankkeiden ja palvelujen hintoja. Yritykset voivat esittää minkälaisia pyyntihintoja tahansa, jos ei ole vaaraa muista kilpailijoista.

Hämmästyttävältä kuulostaa näkemys, jonka mukaan valtionhallinnossa ei edes tarkalleen tiedettäisi, paljonko julkisiin hankintoihin lopulta käytetään verorahoja. Nyt arviot ovat noin 30–50 miljardia euroa vuodessa (Kaleva 24.11.).

Toimiva kilpailu säästäisi veronmaksajien rahoja, sillä jokaisen lisätarjoajan tulo kilpailuun merkitsee karkean arvion mukaan 5–10 prosentin alennusta hintaan.

Talouteen tulisi kaivattua liikkumavaraa, jos julkisten hankintojen tehokkaampi kilpailutus toisi vuositasolla miljardin tai parin säästöt nykymenoon verrattuna.

Julkisia hankintoja koskevien säännösten yksinkertaistamista on syytä selvittää. Aluetalouden kannalta olisi perusteita luoda pelisäännöt, jotka tosiasiallisesti mahdollistavat myös pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen tarjouskilpailuihin. Lisää kilpailutusta tarvitaan kaikilla toimialoilla niin kuntien, valtion kuin muiden julkisen sektorin toimijoiden joukossa.

Julkisissa hankinnoissa noudatetaan kansallisia hankintalakeja ja EU:n hankintadirektiivejä kynnysarvoineen. Tarkoitus on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin vaihtoehto.

Avoimen ja tasapuolisen kilpailuttamisen pitäisi avata yrityksille ja palveluntarjoajille mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan entistä enemmän myös julkiselle sektorille. Nyt moni yritys jättää osallistumatta kilpailutukseen, koska tarjousten laatiminen on kallista ja vie paljon aikaa.

Järjestelmässä on rahareikiä myös tilaajapuolella. Näin pääsi käymään Oulussa Tulevaisuuden sairaalan ravintokeskuksen väistötilojen kohdalla, kun kustannusarvio tehtiin puutteellisin lähtötiedoin (Kaleva 26.11.). Matkan varrella maksettavaa kertyi peräti neljä miljoonaa euroa lisää kustannusarvioon nähden.

Julkisia varoja käsiteltäessä on oltava tarkkana, sillä kaikenlainen taitamattomuus käy kalliiksi veronmaksajille.