Suomen talouselämällä pyyhki hyvin viime vuonna. Tosin pelkkää päivänpaistetta ei vuosi ollut. Metsäyhtiöt vaihtoivat kustannusjahdissa oksasakset vesuriin. Pohjat latoi UPM, joka maaliskuussa ilmoitti mittavasta säästöohjelmasta. Yhtiön henkilöstö vähenee Suomessa reilulla 2 500 työntekijällä kolmen vuoden aikana.
¨
Yrityskaupparintamallakin riitti säpinää niin Suomessa kuin maailmalla. Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos sai tanskalaisilta tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Neljä miljardia euroa käteistä tuntui Wahlroosista sopivalta summalta, jolla konserniin kuuluva Sampo Pankki voi siirtyä juuttien omistukseen. Suomen kaikkien aikojen suurimmassa käteisellä maksetussa yrityskaupassa Sampo myi Sampo Pankin Danske Bankille.
Olli-Pekka Kallasvuo oli ehtinyt olla Nokian keulassa vain vajaat kolme viikkoa, kun hän ilmoitti kesäkuussa Nokian ja Siemensin verkkoyksiköiden yhdistämisestä saman katon alle Nokia Siemens Networks -yhtiöksi. Yhteisyrityksen oli määrä aloittaa tässä kuussa, mutta Siemensin ympärillä vellova lahjusskandaali pisti askelmerkit uusiksi. Joulukuussa yhtiöt ilmoittivat, että Siemensin lahjusskandaali lykkää Nokia Siemens Networksin toiminnan käynnistymistä.
Energiasta riitti puhetta pitkin viime vuotta. Fortumin optioita kauhisteltiin edelleen ja viidennen ydinvoimalan rakennustyöt venyivät. Lämpöisen energiavuoden lopuksi kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi United Powerin hakemuksen 1 000 megawatin merikaapelin rakentamisesta Venäjältä Suomeen.