Suomen olympiakomitean valmennuksen johtaja ja Torinon kisajoukkueen pomo Kari Niemi-Nikkola tarjosi talvikisojen urheilullisesta tuloksesta (yhdeksän mitalia, ei kultaa) arvosanaksi plussalla höystettyä tyydyttävää, kun OK ja lajiliitot kävivät torstaina Helsingissä kritiikkipalaveriaan.
Yhä yhteenvetonakin valiteltiin rahan puutetta OK:ssa ja sysättiin vastuuta lajiliittojen suuntaan.
"Karilla ei ollut resursseja käytössään siinä vaiheessa, kun majoituksen ongelmia tuli esiin. Järkevällä hinnalla tarjolla ollut oli otettu", korosti pääsihteeri Jouko Purontakanen.
Hiihtolajeissa ja erityisesti yhdistetyssä ei ollut tyrkyllä laadukasta majoitustilaa kaikille urheilijoille tasapuolisesti. Torinossa majatalonpitäjät tekivätkin pienissä alppikylissä hyvää tiliä.
Kun esimerkiksi neljän tähden hotellissa oli majoitusta tarjolla, oli ehtona neljän hengen huoneen varaaminen 18 vuorokaudeksi hintaan 560 euroa sänkyä ja päivää kohti!
Jokainen voi ynnätä kokonaiskustannusta, jos laskimen nollat antavat myöten.
"Reilun 300 000 euron lisäsijoituksella olisimme saaneet majoitusasiat jonkinlaiseen kuntoon. OK:n resurssit olivat vuosina 2001-03 riittämättömät", Niemi-Nikkola myönsi.
"Tämä oli ensimmäisiä ja varmastikin myös viimeisiä kertoja, kun tasapuolisuuden periaatteesta luovuttiin. Myös mailta, joiden rahat riittivät ostamaan paremmat olot, meni sellainen viesti KOK:lle", Purontakanen huomautti.
Niemi-Nikkola myöntää karsastavansa lajiryhmien jakamista esimerkiksi majoituksen osalta eriarvoisiin ryhmiin.
Käytännössä OK kuitenkin painostaa lajeja ottamaan enemmän vastuuta päätöksenteosta.
Henkilökohtaisia valmentajia ei olla valmiita kustantamaan kisapaikoille.
"Päävalmentajan on pystyttävä vastaamaan kisatapahtumasta. Henkilökohtaisten valmentajien kanssa asiat pitää olla käytynä läpi."
OK ei aio katsoa nykyiseen tapaan vierestä hiljaa, kun lajiliitot painostavat sitä julkaisemalla näyttävästi esityksensä kisoihin nimettävistä, vaikka ne eivät osallistu kisajoukkueen kuluihin. Nythän esimerkiksi Hiihtoliitto yritti käyttää julkisuutta härskistä hyväksi saadakseen jonkun maksamaan kisapaikalle ylisuuren joukon oppipoikia.
"Kommunikaatio on haaste niin valintaesitysten kannalta kuin päävalmentajien kanssa toimittaessakin. Heistähän osalla on työnsä takia matkapäiviä hyvinkin 200 vuodessa", Niemi-Nikkola myönsi.
OK:ssa töitä tehdään periaatteessa kahden vuoden jaksoissa, koska kesä- ja talviolympialaiset ovat olleet 1990-luvun alusta eri vuosina.
"Ratkaisumme eivät synny sattumalta paikan päällä, vaikka niinkin tuntuu joku ajattelevan. Vancouverin talvikisoihin 2010 aloitetaan valmennusjärjestelmien kartoitus tänään", Niemi-Nikkola kommentoi.
OK:ssa halutaan tästä lähtien lajiliittojen suunnitelmat kirjallisina, jotta liitoissakin ryhdyttäisiin pitempikestoiseen ajatteluun.
"Torinossa nähtiin paljon lajikohtaisia viime hetken muutoksia. Ne eivät ole signaali hyvästä suunnittelusta. Valitettavan monessa liitossa tämä tuntuu olevan kuuden kuukauden projekti", Niemi-Nikkola jyrähti.
OK ei usko Vancouverissa tai Pekingin kesäkisoissa 2008 Torinon kaltaisiin majoitusongelmiin. Kanadassa on rakenteilla kisakylä sekä kaupunkiin että vuoristoon kaukaisempien lajien suorituspaikkojen lähelle ja nimenomaan korkeuteen. Toki niissä kisoissa aikaero aiheuttaa suomalaisille eri lailla pohdintaa.
Vaikka Torinon yhdeksän mitalin saalis kahdeksasta lajiryhmästä on todiste monipuolisuudesta, kertoo talvikisojen pohjoismainen vertailu huolestuttavaa kieltä.
Norja on pienessä taantumassakin selvästi Suomen edellä, mutta niin on myös kirivaihteen kuivien vuosien jälkeen löytänyt Ruotsi.
"Euroopan maista olimme kuitenkin monipuolisin. Lisäksi urheilijoista 85 prosenttia täytti valintakriteerin (sijoittuminen 16 parhaan joukkoon, joukkuelajeissa kahdeksan ryhmään)", Niemi-Nikkola listasi.
No, jääkiekkoilijat nostivat lukemaa kummasti, ja heiltähän kriteeri täyttyi käytännössä jo paikalle ilmestymällä.