Tutkija Risto Mäkinen Suomen ympäristökeskuksesta pitää pohjavesivarojen laskun yhtenä syynä laajamittaisia ojituksia.
"Tästä ei ole vielä puhuttu, mutta varmasti tutkittua tietoakin saadaan", Mäkinen arvelee. Hän sanoo, että yhteiskunnassa on menty siihen, että kuivatuksen nimissä pohjaveden pintaa on laskettu pihoilta, pelloilta ja metsistä.
"Ojituksilla ohjataan pohjavesien muodostumisalueilta lumen sulamisvedet ja sadevedet pois, eivätkä ne siten imeydy maaperään. Ojitus ei aiheuta romahdusmaista laskua, vaan lasku näkyy 5-10 vuodessa pohjavedenpinnan korkeuksissa", Risto Mäkinen sanoo. Hän laskee tämänhetkisestä huonosta pohjavesitilanteesta 10-20 prosenttia ojitusten syyksi.
Mäkisen mukaan olisi mahdollista tehdä sellaisia ojia, jotka voitaisiin tukkia silloin kun se on aiheellista. "Tällainen käytäntö vaatii kuitenkin tietoa, sillä kaikkien ojien tukkimisella ei ole merkitystä", Mäkinen huomauttaa.
Pohjavesitilanne on koko maassa edelleen heikko, vaikka tämän syksyn sateet ovat hiukan tuoneet helpotusta. Huonoin tilanne on tällä hetkellä Varsinais-Suomessa ja länsirannikolla, missä paikoin pohjavedet ovat yli metrin alempana ajankohdan keskiarvoa.
Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on parempi kuin viime syksynä, mutta edelleen heikko. Hydrogeologi Mikko Jaako Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että mikäli tälle syksylle ei saada enää sateita, on tulevasta keväästä tulossa pohjavesien kannalta huono.
Pohjavesivajetta on kertynyt pikkuhiljaa. Jo useampana vuonna kevät on tullut aikaisin, kesä on ollut kuuma ja syyssateet vähäisiä. Sateiden lisäksi pohjaveteen vaikuttaa maalaji. Hienorakeisissa maalajeissa veden liike on hitainta ja niissä kestää kauan ennen kuin pohjavettä saadaan.
Pyykinpesuun
uimahallille
Tutkija Risto Mäkinen laskee, että pohjavettä puuttuu maasta 12 000 miljoonaa kuutiometriä. Jos säiliöautoon sopii 20 kuutiota, on vesivajeen suuruus yhteensä 600 miljoonaa säiliöautollista!
Pohjavesivarastojen lasku tuntuu tällä hetkellä talouksissa, jotka ovat oman kaivon varassa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella näitä talouksia on vähän, sillä 98 prosenttia alueen talouksista kuuluu vesijohtoverkostoihin.
Esimerkiksi Keski-Suomessa Keuruulla tilanne on paljon huonompi. Keuruun Vesilaitoksen vesihuoltopäällikön Seppo Väliahon mukaan Keuruulla on vielä parikymmentä prosenttia talouksista omien kaivojen varassa. Tälläkin hetkellä alueella on monia talouksia, lähinnä maatiloja, jotka ovat kuljetetun veden varassa.
"Viime vuonna palokunta suoritti ensiapuna vedenkuljetuksia, mutta nyt kaivojen täyttö tapahtuu yksinomaan yksityisten vedenkuljettajien toimesta", vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho selvittää.
Keuruulla vesipula on poikinut myös uimahallille moninaiskäyttöä: uimaan tulevat pääsevät paitsi uimaan ja peseytymään, myös tarvittaessa pesemään hallille pyykkiä pientä korvausta vastaan. Kaupunki hankki viime keväänä uimahallille kaksi konetta, jotka ovat olleet ahkerasti käytössä.
"Koneen saa käyttöönsä 3,50 eurolla kahdeksi tunniksi. Käytännössä siinä ajassa pesee koneellisen pyykkiä.
Tämä palvelu on yksi osa kriisiajan vesihuoltosuunnitelmaa", hallimestari Teuvo Mujo kertoo. Uimahallilla on myös käsipyykin pesumahdollisuus ja käyttövettä saa ottaa pieniin astioihin kotiinvietäväksi.
Kannettu vesi
maksaa
Veden kuljettaminen ei ole talouksille ilmaista. Esimerkiksi Keuruulla kaupunki osallistuu kustannuksiin, mutta osan maksavat kuluttajat itse. Samoin on Tuusulassa, jossa kunta maksaa 60 euron säiliöllisestä puolet. Tuusulassa toivotaan, että ihmiset hankkisivat kaivoihinsa ison pussin, ettei vesi valu pohjan kautta pois. Maatiloilla vesikulut voi vähentää verotuksessa.
34 000 asukkaan Tuusulassa 4 000 asukasta on oman kaivon varassa. Vesihuoltoinsinööri Jaakko Sahlakari sanoo, että viime talvena reilu sata taloutta oli vesikuljetuksien varassa.
Kunta on kilpailuttanut vedenkuljetusta varten urakoitsijat ja sopimus yhden kanssa on tehty tämän vuoden loppuun. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kuljetuksia jatketaan senkin jälkeen.
Myös Pohjois-Pohjanmaalla vettä on kuljetettu joihinkin talouksiin. Yli-Iin Tannilassa asuva Toivo Kerola kertoo, että noin vuosi sitten palokunta kuljetti tilalle kymmenkunta kuormaa vettä.
Kuorma maksoi 60 euroa kerraltaan. Sitäkin enemmän kuluja on tullut toisen kaivon rakentamisesta ja oman vedenkuljetuskaluston hankkimisesta, yhteensä tuhansia euroja.
Kerolalla on neljän hengen talous ja lisäksi navetassa 16 mullikkaa, joten vettä kuluu.
Vesipula on koko maassa johtanut siihen, että ne taloudet, jotka eivät ole olleet vesijohtoverkoston piirissä, ovat siihen mahdollisuuksien mukaan liittyneet. Myös uusia vesiosuuskuntia on perustettu.