Oji­tuk­sen vai­ku­tus met­sä­ta­lou­den kuor­mi­tuk­seen on tup­las­ti ole­tet­tua suu­rem­pi – il­mas­ton­muu­tos pa­hen­taa vielä ti­lan­net­ta

Metsistä ja soilta valuu ojituksen vuoksi 7 300 tonnia typpeä ja 440 tonnia fosforia. Eniten kuormitusta tulee Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Metsien ja soiden ojitus kuormitta vesistöjä roimasti enemmän kuin on oletettu.
Metsien ja soiden ojitus kuormitta vesistöjä roimasti enemmän kuin on oletettu.

Metsistä ja soilta valuu ojituksen vuoksi 7 300 tonnia typpeä ja 440 tonnia fosforia. Eniten kuormitusta tulee Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Metsätalous kuormittaa vesistöjä tuplasti oletettua voimakkaammin. Syynä on erityisesti ojitus, jonka vaikutus on lisäksi kasvanut ilmaston muuttuessa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan metsistä ja soilta valuu vesistöihin metsätalouden toiminnan seurauksena 7 300 tonnia typpeä ja 440 tonnia fosforia. Aiemmin virallisissa tilastoissa ja raportoinnissa käytetyt arviot olivat 3 250 ja 230 tonnia.

Määrä on siis typen kohdalla reilusti yli ja fosforin kohdalla lähes kaksinkertainen aiemmin käytettyihin arvioihin verrattuna.

Suurin kuormitus Pohjanmaalla ja Kainuussa

Metsien ja soiden kokonaiskuormitus sen sijaan arvioidaan yhtä suureksi kuin aiemminkin, joten metsätalouden suhteellinen merkitys vesien kuormittajana on uuden tutkimuksen mukaan selvästi aiempaa suurempi.

Kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta metsätalouden osuus on esimerkiksi fosforin kohdalla 14 prosenttia. Virallinen osuus on tähän asti ollut kahdeksan prosenttia.

Metsäojitus aiheuttaa uusien tulosten mukaan vesistökuormitusta myös pidempään kuin aiemmin oletetun noin kymmenen vuoden ajan.

Metsätalous aiheuttaa suurimman ravinnekuormituksen Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tämä johtuu ojitettujen soiden suuresta pinta-alasta.

– Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Leena Finér.

Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta

Fosforilannoituksen loppuminen on vähentänyt metsätalouden fosforikuormitusta.

Typen ja orgaanisen hiilen kuormitus on sen sijaan ollut kasvussa vuodesta 1978 alkaen. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu todennäköisesti ilmastonmuutoksesta.

Uudet lukemat selvisivät Luken, Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston MetsäVesi-hankkeessa. Sitä rahoittaa valtioneuvosto.

**