Muutama vuosi sitten Pesäpalloliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Markku Pullinen järkytti lajin perinteikkäitä piirejä ehdottamalla radikaaleja uudistuksia sekä sääntöihin että ottelutapahtumiin. Pullinen ehdotti muun muassa merkin kertomista etukäteen yleisölle, jotta katsojat pääsisivät peliin paremmin sisälle.
Pesäpalloväki otti Pullisen ehdotukset vastaan ristiriitaisin tuntein.
Marraskuussa Pullisen seuraajaksi valittu Arto Ojaniemi aikoo puolestaan pitää perinteet kunniassa.
"Sääntöihin ei olla tekemässä muutoksia. Ainakin pari vuotta mennään ihan rauhassa", Ojaniemi sanoo.
Ojaniemen näkemyksen mukaan pesäpallo-ottelu on tuotteena kunnossa. Edes ottelujen kritisoitu pitkä kesto ei saa kokenutta pesismiestä herkistymään muutoksille.
"Viime kesänä miesten supersarjan ottelujen keskimääräinen kesto oli kaksi tuntia ja 19 minuuttia eli ihan kohtuullista tasoa. Tietenkin se on pieni ongelma, että pisimmän ja lyhyimmän ottelun kestolla oli eroa puolitoista tuntia", Ojaniemi sanoo.
Arto Ojaniemi, 48, on yksi Suomen kokeneimmista pesäpallon ammattimiehistä.
Hän on toiminut lajin parissa mm. suomensarjan pelaajana, pelinjohtajana, toimittajana, tulospalvelumiehenä ja kilpailupäällikkönä. Pesäpalloliiton palvelukseen hän astui ensimmäisen kerran Mailan päivänä 1983.
Meriittilistan tutkimisen jälkeen Ojaniemeltä kannattaakin kysyä, mitä hän ei ole pesäpallossa tehnyt?
"Makkaraakin olen ollut kerran myymässä ottelussa Järvenpäässä, mutta minkään seuran puheenjohtajana en ole koskaan ollut. Siinähän onkin vielä haaste jäljellä", Ojaniemi naureskelee.
Liitossa monitoimimies aikoo pistää tuulemaan oikein kunnolla. Ojaniemen visio pesäpallon tulevaisuudesta ei ole pilattu turhalla vaatimattomuudella.
"Vuonna 2011 miesten superpesiksen katsojakeskiarvo on noin 2000, ja lisenssipelaajien määrän tulee olla 17 000. Kumpikin lukema tarkoittaa 50 prosentin kasvua nykytilanteeseen", Ojaniemi paukuttaa.
Tiistaina Ojaniemi kävi talven maakuntakierroksellaan Oulussa. Ojaniemen viestinä paikallisille pesäpallovaikuttajille oli, että liiton keskeiset kehittämiskohteet tulevat lähivuosina olemaan koulutus ja valmennus.
"Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liittoon palkataan koulutuksen ja valmennuksen osa-alueelle päätoiminen työntekijä. Yksi tärkeä kehittämisen kohde on myös viestintä", Ojaniemi linjaa.