"Lintuni ovat lentäneet kaikkialle maailmaan. Olen juuttunut lintuihin kiinni - eikä se tunnu ollenkaan pahalta", kertoo lasilinnuistaan kautta maailman tunnettu professori Oiva Toikka, 75, Iittalan design-myymälässä Helsingin Pohjoisesplanadilla.
"Ensi viikolla ryhdyn suunnittelemaan vuoden 2008 lintua. Se valmistuu jo kevätpuolella, mutta kauppoihin se lentää vasta ensi vuoden alussa."
Myymälässä vietettiin aikaisin torstai-aamuna pientä juhlahetkeä, kun Toikan elämäntyöstä lasitaiteilijana julkaistiin ensimmäistä kertaa kansainvälisen tason kirja Oiva Toikka - Lasi ja design (WSOY).
Kirjan on kirjoittanut britti Jack Dawson, joka toimii Sunderlandin yliopiston taidehistorian ja muotoilun laitoksen lehtorina.
Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi, mutta se ilmestyi yhtä aikaa Tomi Snellmanin suomennoksen kanssa.
Kirjaidea Toikan työstä lasitaiteilijana syntyi jo 1995, mutta vasta neljä viimeistä vuotta kirjaa tehtiin tosissaan.
Dawson kehuu Toikkaa huikean luovaksi, mutta omaperäiseksi taiteilijaksi, jonka sisin tarkoitus ei avautunut helposti.
"Kirja kertoo prosesseista, kuinka muutamista lasin raaka-aineista muodostuu uniikkeja taide-esineitä. Toikalla on mielikuvitusta, joka ei piittaa rajoista ja vaaroista. Hän antaa oman tunteen ja näkemyksen viedä."
Toikka tunnustaa, että kirjan teon kohteena olo tuntui miellyttävältä.
"Pidin huolen siitä, etten jankuttanut: Tehkää kirja kirja minusta! Jack on onnistunut työssään erinomaisesti: kirjassa juorutaan esineistä eikä ihmisistä. Olimme välillä kovastikin eri mieltä, mutta perimmiltään ymmärrämme toisiamme jo ilmeistä, sillä Jack on maalta repäisty kaveri kuten minäkin."
Jos Jack Dawson on kirjan isä, niin yhtä hyvin voidaan nimetä äiti. Hän on Iittalan viestinnästä yli 30 vuoden ajan vastannut Päivi Jantunen.
"Oiva on aina ollut anarkisti kaikkia normeja vastaan. Olen toiminut 33 vuotta hänen työtoverinaan, eikä hän ole aina niin herkkä ja mukava kuin yleisesti luullaan, sillä löytyy hänestä särmääkin. Olen iloinen, että meillä on nyt kirja Oivasta, sillä se on ainoa tapa nähdä hänen lasitöitään", Jantunen muotoilee.
Toikka muistuttaa, että lasi on särkyvää.
"Minä tykkään siitä, että se ei ole ikuista. Säästän pieleen menneitä töitä, sillä niistä voi saada joskus uuden inspiraation."
Lasilintujen historia alkoi vuonna 1973 Nuutajärven lasitehtaalta. Ensimmäinen lintu oli sieppo. Lajeja on syntynyt jo yli 300. Tämän vuoden vuosilintu on pilvitiira.