Niiden, jotka epäilevät mahdollisuuksia alueellistaa valtionhallinnon toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kannattaa tutustua ulkomaalaisviraston johdon näkemyksiin Kuhmoon sijoitetusta viraston toimipisteestä. Ylijohtaja Jorma Vuorio sanoi menneellä viikolla Kalevassa muun muassa näin: "Kuhmossa on erittäin asiantunteva ja tuloksia aikaansaava henkilöstö."
Johtajat toki motivoivat alaisiaan kehuilla, mutta Vuorion kiitoksia voi tuskin kokonaan tällaisen johtamisopin tiliin laittaa. Huomionarvoinen oli myös Vuorion arvio, jonka mukaan ulkomaalaisviraston toimipisteiden maantieteellinen etäisyys ei ole ongelma.
Kuhmossa ja Lappeenrannassa toimivat alueelliset yksiköt ovat syksystä lähtien kokeiluluontoisesti käsitelleet myös viraston turvapaikkahakemuksia. Tehtävän hoidon viraston johtaja katsoi sujuneen tavoiteaikataulujen mukaisesti ja muutenkin hyvin.
Seuraavaksi Kuhmon-yksikön tehtävät ehkä laajentuvat oleskelulupien käsittelyyn. Ulkomaalaisviraston toiminta Kuhmossa alkoi vuonna 2001 viraston puhelinpalvelujen hoidosta. Toiminnan jatkuva laajentuminen on sekin selvä todiste siitä, että Kuhmon vajaat kaksikymmentä työntekijää ovat tehneet työnsä hyvin.
Ulkomaalaisviraston Kuhmon-yksikön perustaminen oli siinä mielessä pehmeää alueellistamista, että kenenkään ei tarvinnut muuttaa Helsingistä Kainuuseen. Ehkä sen vuoksi yksikön perustaminen sujui ilman suurta meteliä.
Ainoa näkyvä kritiikki on tullut jossain määrin yllättävältä taholta. Pakolaisneuvonta ry. kiinnitti viime syksynä huomiota liikkumiskustannuksiin, joita koituu, kun turvapaikkapuhutteluja on alettu järjestää Kuhmossa ja Lappeenrannassa. Arvostelu on kummallista. Järjestön luulisi ensisijaisesti kantavan huolta turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja vasta toissijaisesti valtiontaloudesta. Jos alueellistaminen ei heikennä pakolaisten oikeusturvaa, asiat ovat hyvällä tolalla. Tekniikan kehitys tekee kaiken lisäksi koko ajan helpommaksi esimerkiksi tulkkausten järjestämisen niin, että tulkkeja ei tarvitse liikuttaa Kuhmoon tai Lappeenrantaan.
Kaikkiaan Kuhmo vaikuttaa erinomaiselta esimerkiltä alueellistamisesta. Sen hyödyt ovat olleet selvästi haittoja suuremmat. Toivottavasti Kuhmon esimerkki avaa niitä henkisiä lukkoja, joihin aina törmätään, kun valtion toimintojen siirtämisestä maakuntiin puhutaan. Pelot alueellistamista ja työpaikkojen siirtymistä kohtaan ovat inhimillisiä, mutta monesti pitkälle ennakkoluuloihin perustuvia.
paakirjoitus@kaleva.fi