Oireettoman keliakian yleisyys puoltaisi jopa väestötason seulontatutkimuksia, taudista perjantaina Tampereella väitellyt tutkija Kirsi Mustalahti arvioi. Seulonta voitaisiin tehdä veren vasta-ainetestien avulla.
Seulontaa puoltavat tiedot riskeistä, joita hoitamattomaan oireettomaan keliakiaan liittyy. Keliakia voi aiheuttaa esimerkiksi keskushermosto- ja maksasairauksia tai luukatoa.
Mustalahden mielestä väestötason keliakiaseulonta ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa suositeltava toimi, koska hoitona käytetyn gluteenittoman ruokavalion hyötyjä oireettomille keliaakikoille ei ole vielä kiistattomasti osoitettu. Sen sijaan keliakian riskiryhmien tunnistaminen ja taudin aktiivinen seulonta heidän keskuudessaan on suositeltavaa taudin myöhäisvaikutusten estämiseksi.
Mustalahden väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että gluteeniton ruokavalio on oireettomassa keliakiassakin hyödyllinen. Ainakaan dieetin noudattaminen ei heikennä oireettomien potilaiden elämänlaatua.
Mustalahden väitöskirja on liittyy Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan keliakiatutkimukseen, jonka löydöksiä esiteltiin kesäkuussa tieteellisissä julkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Koululaisten keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että keliakia on paljon luultua yleisempi. Keliakiaa sairastaa joka sadas suomalainen, mahdollisesti useampikin. Kolmannes heistä on täysin oireettomia.
Keliakia on viljakasvien sisältämän gluteenin aiheuttama tulehdussairaus. Tauti ilmenee ohutsuolen limakalvon ja suolinukan vaurioina. Hoitona on ruokavalion muuttaminen gluteenittomaksi. Keliakiaa kutsutaan oireettomaksi, jos henkilöllä on taudille tyypillinen ohutsuolinukan vaurio, mutta keliakiaan viittaavia oireita ei esiinny.
Lääketieteen lisensiaatti Kirsi Mustalahden lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Oireeton keliakia tarkastettiin perjantaina Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjä oli professori Alessandro Ventura ja kustos professori Markku Mäki.