Oikeusjutut punkyhtyettä ja keskeistä oppositiohahmoa vastaan mittaavat Venäjän oikeusvaltion tilaa ja maan johdon kykyä sietää arvostelua. Se näyttää valitettavan heikolta.
Viisi värikkäisiin kommandopipoihin pukeutunutta nuorta naista järjesti viime helmikuussa Moskovan Kristus Vapahtajan katedraalissa esityksen, jollaisia kirkoissa ei tavata nähdä. Punkryhmä Pussy Riot alkoi laulaa ortodoksistyyppistä kirkkolaulua, jossa Neitsyt Mariaa pyydettiin vapauttamaan Venäjä Vladimir Putinista.
Sitten esitys vaihtui rajuksi punkrokiksi, kunnes turvamiehet tulivat väliin. Kaksi naisista pääsi pakoon.
Viime maanantaina kolme ryhmän jäsentä oli vastaamassa teostaan moskovalaisessa tuomioistuimessa. Naisia syytetään huliganismista. Maksimirangaistuksen kerrotaan olevan seitsemän vuotta vankeutta.
Naisten tempaus oli huonosti harkittu siinä, että valtakritiikin ohella se epäilemättä loukkasi syvästi monien tavallisten venäläisten uskonnollisia tunteita. Tämä söi pohjaa ryhmän viestin ydinsisällöltä. Maanantaina oikeudessa ryhmän jäsenet korostivat, etteivät halunneet loukata kenenkään uskoa.
Poliittisesta viestistään ryhmä ei anna periksi. He sanovat, että protestien kohde oli maan presidentinvaalien epärehellisyys ja ortodoksisen kirkon johto. Ennen vaaleja patriarkka Kirill ylisti Putinia Venäjän pelastajaksi ja vaalien jälkeen hän kehotti ihmisiä jäämään pois mielenosoituksista.
Vallanpitäjiä pitää jokaisessa oikeusvaltiolla olla oikeus arvostella, rajustikin.
Naisten tempauksesta pitäisi antaa korkeintaan sakot. Syytettyjä on jo pidetty tutkintavankeudessa maaliskuusta lähtien. Kahdella heistä on pieniä lapsia. Vankeustuomio antaisi onnettoman kuvan Venäjän oikeusvaltion tilasta, sananvapaudesta sekä maan ja kirkon johdon herkkähipiäisyydestä.
On mahdollista, että tapauksen suurimpia häviäjiä ovat lopulta presidentti Putin ja metropoliitta Kirill.
Ainakin Moskovassa tehty mielipidemittaus osoittaa, että kaupungin asukkaista puolet haluaa naisten syytteistä luovuttavan. Runsas kolmannes tukee niitä.
Ehkä Putin on havainnut tapauksen poliittiset riskit myös itsensä kannalta.
Torstaina Lontoossa hän totesi, että vaikka naisten teossa ”ei ollut mitään hyvää”, näitä ei pitäisi rangaista liian ankarasti.
Se, miten moskovalainen tuomioistuin presidenttiä tulkitsee, selviää tuonnempana. Todennäköisesti presidentin linjauksesta otetaan vaarin.
Putinin presidentiksi paluun jälkeen oppositiota ajetaan nyt entistä ahtaammalle.
Toinen päättyneen viikon uutinen kertoo, että maan keskeistä valtakriitikkoa ja korruptiotutkijaa Aleksei Navalnyita vastaan luettiin Moskovassa talousrikossyyte. Se voi johtaa 10 vuoden vankeuteen.
On surkuhupaisaa on, että samaan aikaan maan pääministeri ja entinen presidentti Dmitri Medvedev jakelee maailmalla lausuntoja, joissa hän sanoo iloitsevansa viime vaalien jälkeisistä mielenosoituksista ja kiistää maan ihmisoikeustilanteen heikkenemisen.
Euroopan valtioiden ihmisoikeusjärjestöön Euroopan neuvostoon Venäjä on kuulunut 16 vuotta. Järjestön perusarvojen kunnioitus on maassa kuitenkin kovin vajavaista. Venäjän yhdentyminen länteen kulkee nyt eteenpäin vain taloudellista raidetta. Ihmisoikeuksissa suunta on kohti Kiinaa.