Oikeustieteellisen koulutuksen kehittäminen kuumentaa tunteita tiedeyhteisössä. Yliopistot kinaavat keskenään ja pelkäävät samalla, että opetusministeriö siirtää alemman tason notaarikoulutuksen ammattikorkeakouluihin.
Ministeriö on teettänyt ESR-rahoituksella Turun yliopistossa arvion on oikeustieteellisen koulutuksen kehittämistarpeista. Vasta valmistunut raportti tutkailee sekä alan osaamistarpeita että juristien tarvittavia koulutusmääriä.
Oikeustieteen osaajia tarvitaan lisää, mutta määrästä on ollut vaikea löytää yhteistä näkemystä. Pulaa ei ole odotettavissa niinkään juristeista, vaan alemman tutkinnon suorittaneista oikeusnotaareista. Vajeen suuruudesta on erilaisia näkemyksiä, mutta hurjimmat laskelmat lähtevät siitä, että nykyistä koulutusmäärää pitäisi nostaa yli puolella. Suomessa valmistuu nyt noin 500 juristia vuodessa, mutta tarve olisi tämän arvion mukaan jopa 780.
Hämmennystä on lisännyt Joensuun yliopiston äskeinen hakemus, jossa se pyytää ministeriöltä lupaa ryhtyä kouluttamaan oikeustieteen kandidaatteja (OKT). Oikeustieteiden tiedekunnissa esitystä on vastustettu, koska koulutusmäärärahoille ei kaivata uusia ottajia. Opiskelijoiden vastahangan syynä taas lienee pelko kiristyvästä kilpailusta työmarkkinoilla.
Joensuun hakemus
haastaa uudistumaan
Lapin yliopiston johto ei näe Joensuun hakemusta kovinkaan dramaattisena asiana. Rovaniemellä on tähän asti suoritettu noin 100 oikeustieteen perustutkintoa vuodessa, ja kaudelle 2004-2006 tavoitetta on nostettu 110 vuosittaiseen tutkintoon. Sopimus on jo neuvoteltu valmiiksi, joten Lapin yliopistoon Joensuun hankkeet eivät vaikuta.
Rovaniemellä on oikeustieteen opetuksessa keskitytty it-teknologian hyödyntämiseen ja liiketalouden tarpeisiin, kun taas Joensuussa haluttaisiin erikoistua ympäristöoikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen. Päällekkäisyyttä ei periaatteessa ole.
"Joensuu on heittänyt kentälle modernimman näkemyksen ja uuden haasteen. Kun maailma on muuttunut, sen täytyy näkyä myös koulutuksessa", arvioi Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula.
Itsekin julkisoikeudesta väitellyt Riepula tunnustaa, että tiedekunnissa jämähdetään helposti monopoliaseman pönkittämään itseriittoisuuteen. Oikeustieteellisen koulutuksen on kuitenkin uudistuttava ympäristönsä mukana.
Esko Riepula sanoo ymmärtävänsä vastustajien pelkoja, kun kerran rahoitus on sidottu tutkintomääriin. Yhteiskunnan tarpeiden sekä oikeustieteiden ja alan koulutuksen kehittämisen kannalta Joensuun esitys on kuitenkin järkevä. "Asioita on hyvä välillä hämmentää, ei tämäkään ala muuten kehity", hän sanoo.
Ammattikorkeakoulut
todellisempi uhka
Helsingin, Turun ja Rovaniemen oikeustieteelliset tiedekunnat pystyvät Riepulan arvion mukaan vastamaan juristien tulevaan tarpeeseen. Oikeusnotaarien koulutus sen sijaan hiipui, kuin erillisestä sisäänotosta luovuttiin ja notaarikoulutus kytkettiin osaksi kadidaattien koulutusta. Opiskelijat eivät enää tyydy alempaan tutkintoon, vaan haluavat jatkaa opintojaan.
"Oikeustieteen alemman tason osaajista on varmasti tulossa työvoimapula sekä oikeuslaitoksessa että hallinnossa", Riepula ennustaa.
Keskinäisen kädenväännön sijasta yliopistojen pitäisi Riepulan mielestä nyt yhdessä kyetä vastaamaan notaarikoulutuksen tuleviin tarpeisiin. "Muuten on vaarana, että ministeriö esittää sen ammattikorkeakoulujen hoidettavaksi. Ja siellä on varmasti halua tarttua haasteeseen", hän sanoo.
Yhteistyön tarvetta korostaa myös Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen. "Opetusministeriö on jo tehnyt koesopimuksen oikeustradenomien koulutuksesta kahden ammattikorkeakoulun kanssa", hän huomauttaa.
Vastustus perustuu
väärinkäsityksiin
Joensuun OTK-tutkintojen anto-oikeuden vastustus perustuu vararehtori Teuvo Pohjolaisen mielestä lähinnä väärinkäsityksiin.
"Emme hae yhtään lisää rahoitusta tai aloituspaikkoja. Yhteiskuntatieteiden tutkintotavoitteita vain siirretään oikeustieteiden alalle", hän korostaa.
Joensuun yliopisto on valmistellut koulutusohjelmaansa jo kolme vuotta. Sen yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toimii oikeustieteiden laitos, jolla on toistakymmentä professoria.
Aloituspaikkoja on jo nyt 60, eikä luku nouse. Nykyisten hallintotieteiden maistereiden tutkintonimike vain muuttuisi, ja tuomioistuimet saisivat rekrytointimahdollisuuden myös Joensuusta. Muita käytännön muutoksia nykytilanteeseen ei tule.
Myös oikeusministeriössä katsotaan, että määrällisten muutosten sijasta huomiota pitäisi nykyistä enemmän kiinnittää oikeustieteen opetuksen sisällölliseen kehittämiseen.
Joensuun hakemukseen ministeriö ei ole vielä ottanut kantaa, eikä se lopullista päätöstä voi tehdäkään.
Tutkintolupa edellyttää asetusmuutosta, josta päättää koko valtioneuvosto.
"Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtymisestä päätettäneen syksyllä, ja siinä yhteydessä on luontevaa ratkaista myös uudet koulutusvastuut", arvioi ylitarkastaja Sirkka-Leena Hörkkö opetusministeriön yliopistoyksiköstä.