Suomussalmen poliisipäällikkö Antti Karjalainen on herättänyt keskustelua kriminaalipoliittisilla pohdiskeluillaan metsästysrikollisuudesta. Asia kiertyy petojen suojeluun. Petojen salametsästystä ei kansan keskuudessa aina pidetä rikoksena.
Karjalainen ei puutu petopolitiikkaan sinänsä. Hän on pohtinut sitä, tuleeko lainsäädännön olla sopusoinnussa kansan oikeustajun kanssa. Jos ristiriita on kovin suuri, lakia ei noudateta. Metsästysrikollisuudessa liikutaan sillä harmaalla alueella. Hirven salakaadosta voi tulla poliisille ilmianto, mutta suurpedon tappamisesta luvatta tuskin.
"Tulisiko lainsäädäntöä muuttaa, jos kansalaismielipide on vastakkainen kuin mitä on säädetty.", Karjalainen kysyy.
Metsästysrikollisuus on enimmäkseen piilorikollisuutta. Hirvieläimiä pyydetään ammattimaisesti laittomille lihamarkkinoille, ja myös suurpetoja metsästetään laittomasti. Poliisilla ei ole resursseja valvoa laajoja selkosia, metsästysrikollisuuden valvonta jää näennäiseksi.
Karjalainen kysyy, katsotaanko metsästysrikollisuus sen tason laittomuusongelmaksi, että siihen satsataan. Nyt kansa ei koe tekoja kovin moitittaviksi eikä oikeusjärjestelmäkään. Tuomiot ovat lieviä, enimmäisrangaistus metsästysrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta, mutta yleensä metsästysrikoksesta rangaistaan vain sakolla.