Oulu Nykyisten ehkäisymenetelmien aikana voisi luulla, ettei isyys tai äitiys enää pääse yllättämään. Isyyttä ratkotaan kuitenkin yhä vuosittain DNA-tutkimuksen avulla noin tuhannen lapsen kohdalla. Oulun kokoisessa kaupungissa tapauksia on vuosittain runsaat kolmekymmentä, arvioi Oulun kaupungin lastenvalvoja Reijo Hannuniemi.
Oikeusriidat isyydestä ovat kuitenkin vähentyneet Oulussa vain pariin tapaukseen vuodessa uusien, luotettavien tutkimusmenetelmien ansiosta.
Jo vuosia käytäntö on ollut, että aina, jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isästä on epävarmuutta, asia tutkitaan DNA-testien avulla. Aikaisemmin käytetyt tiettyihin periytyviin ominaisuuksiin perustuvat tutkimukset ovat jääneet historiaan.
Lokakuun alusta tuli voimaan laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta sekä asetukset oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta. Suurimmaksi osaksi lakiuudistukset vain saattoivat lainsäädännön isyystutkimuksen nykykäytännön mukaiseksi. Tärkeä muutos isyystutkimuksen tekemisen kannalta on, että tuomioistuin voi nyt määrätä DNA-näytteen otettavaksi vaikka vastoin tutkittavan tahtoa.
Paremmat näytöt
isyyden kumoamiseen
Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isien kannalta merkittävä muutos on isyyden kumoamiseen liittyvän kanneajan lyheneminen viidestä vuodesta kahteen vuoteen lapsen syntymästä tai isyyden vahvistamisesta. Isyytensä tunnustanut ei voi siis nostaa kumoamiskannetta ilman "erityistä syytä" kanneajan päättymisen jälkeen.
Hannuniemi arvelee, että vanhoissa isyysasioissa erityinen syy voisi olla juuri DNA-tutkimuksen tulos, joka poissulkisi isyyden.
Geneettiset tutkimukset ovat parantaneet siis myös mahdollisuuksia saada isyys kumotuksi. Toisaalta vaikka tutkimuksella osoitettaisiin, ettei henkilö voi olla lapsen isä, ei tieto poista isyyttä väestörekisteritiedoista. Asia on vietävä oikeuteen isyyden kumoamiseksi.
Jos isyyden saa oikeudessa kumottua, poistuu myös lapsen elatusvelvollisuus ja perintöoikeus. Vanhoihin isyysasioihin, eli lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen syyskuun viimeistä päivää 1976, uudet lait eivät vaikuta.
Tutkimus mahdollinen
myös kuoleman jälkeen
DNA-tutkimus tehdään yleensä verinäytteestä, mutta sen voi tehdä myös suun limakalvolta tai muusta kudosnäytteestä. Vainajaakin koskeva isyystutkimus on mahdollinen ja isyyttä tutkitaan myös tutkimalla miehen lähisukulaisten näytteitä.
Tuomioistuin voi siis uuden lain mukaan määrätä näytteen ottamisesta isäehdokkaalta vaikka vastoin tutkittavan omaa tahtoa, mutta isän sukulaiselta näytteen saa aina ottaa vain hänen omalla suostumuksellaan.
"Minulla on menossa kaksi kuolleen miehen isyysjuttua käräjille", Hannuniemi kertoo.
Koska isäksi tullaan juridisesti vain tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä, kuolleen miehen isyys on aina vahvistettava tuomioistuinpäätöksellä, vaikka kukaan ei vastustaisikaan isyyden vahvistamista.
Aina äiti ei halua, että lapsen isää ryhdytään selvittelemään. Silloin hän allekirjoittaa niin sanotun kieltokaavakkeen, jolla hän kieltää lastenvalvojaa selvittämästä isyyttä.
Kielto ei sido äitiä, vaan hänen niin halutessa asiaa voidaan ryhtyä selvittelemään myöhemmin. Lastenvalvoja Reijo Hannuniemen mukaan vuosittain Oulussa noin 20-30 äitiä kieltää isyyden selvittelyn.