Oikeustieteilijät tuntuvat pitävän oikeana tulkintaa, jonka mukaan Finnveran kotimaan rahoitustoiminta kuuluu osakeyhtiölain eikä hallintolain piiriin, ja Finnveran vientitakuuasioita käsitellään osakeyhtiölakia tiukemman hallintolain mukaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriö joutui kaksi kuukautta sitten tutkimaan Yleisradion MOT-ohjelman esittämiä väitteitä Finnveran rahoitusratkaisuista Ison-Syötteen hiihtokeskukselle. Ministeriö totesi, että Finnvera menetteli oikein rikkomatta esteellisyyssäädöksiä.
Asia käsiteltiin osakeyhtiölain perusteella ktm:n osastopäällikön Risto Paaerman mukaan, koska Finnveran kotimainen toiminta ei ole julkista hallintotehtävää eikä se näin kuulu hallintolain piiriin.
Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikko toteaa, että, että kummallakin soveltamisratkaisukannalla on perusteensa. Organisaatiolla saattaa olla velvollisuus soveltaa hallintolakia julkisiin hallintotehtäviin luettaviin tehtäviin, mutta ei kaikissa tehtävissä.
"Kuitenkin organisaatio saattaa olla velvollinen soveltamaan hyvän hallinnon perusteita muussakin toiminnassaan. Tällöin siltä edellytetään muun muassa puolueetonta toimintaa. Säädöstasolla ei ole kuitenkaan tällöin suoraan edellytetty sitä, että tulisi soveltaa nimenomaisesti hallintolain esteellisyyssäännöksiä", Kuusela pohtii.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi, että Risto Paaermaa on perusteluineen oikeassa.
"Finnvera on osakeyhtiö, eikä osakeyhtiöön meidän oikeusjärjestelmässämme sovelleta hallintolakia ellei ole jotakin erityistä perustetta. Finnveraan sovelletaan hallintolakia silloin kun se käsittelee vientitakuita", Mäenpää sanoo.
Hän rinnastaa Finnveran kotimaan toiminnan osakeyhtiömuodossa toimiviin pankkeihin, jotka myöntävät lainaa ja antavat takauksia.
"Ei Nordeaan sen paremmin kuin Finnveraankaan kuulu soveltaa hallintolakia. Lainan antaminen ja takaaminen ei ole julkista toimintaa Suomen lain mukaan", Mäenpää perustelee.