Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mukaan presidentti Tarja Halosen kaipaama armahdusuudistus ei tarkoita sitä, että armahdusoikeus poistuisi presidentiltä. "Kyse on siitä, että presidentin armahdusoikeuden rinnalle luotaisiin toinen väylä. Sen mukaan elinkautisvanki voisi hakea pääsyä ehdonalaiseen vapauteen tietyn ajan jälkeen", Koskinen selvensi valtiopäivien avajaisten kahvitilaisuudessa, miten käytäntö muuttuisi.
Oikeusministerin mukaan uusi malli sisältyy hallituksen kevätkaudella eduskunnalle tuomaan rangaistuslainsäädännön kokonaisuudistukseen.
Tarkoitus on, että elinkautisvanki voi hakea ensimmäisen kerran 12 vuoden jälkeen Helsingin hovioikeudelta pääsyä ehdonalaiseen vapauteen. Anomuksen voisi uusia kahden vuoden välein. Komitea esitti 10 vuoden aikarajaa ja anomuksen uusimismahdollisuutta vuoden välein, mutta valmisteluvaiheessa aikoja Koskisen mukaan on pidennetty.
"Uusi käytäntö ei toisi mitään muutosta presidentin armahdusoikeuteen. Se säilyisi jatkossakin vain hänellä", Koskinen lisäsi.
Lakiuudistus ei ole vielä ollut koko hallituksen käsittelyssä, mutta presidentin ja oikeusministerin näkemykset uudistuksen tarpeesta käyvät yksiin. Tarkoitus on järkiperäistää käytäntöä tuomioistuimen avulla ja vapauttaa presidentin armahdusoikeus yksittäistapauksiin. Koskinen uskoo, että jatkossa valtaosa hakemuksista kanavoituisi Helsingin hovioikeuteen, josta on tulossa anomukset käsittelevä tuomioistuin.
Korkeimpaan oikeuteen ei anomuksia Koskisen mukaan voi ohjata, koska se yksi lausunnonantajista. Lisäksi tarvitaan vankeinhoitoviranomaisten lausunto elinkautisvangin käyttäytymisestä ja arvio soveltuvuudesta paluuseen yhteiskuntaan.
Oikeusministerin mukaan on tärkeää, että anomukset osoitetaan yhteen ja samaan tuomioistuimeen. Näin niiden käsittelylle muodostuu yhtenäinen linja.
Armahdusajat
pidentyneet
Presidentti Tarja Halosen ja hänen edeltäjänsä Martti Ahtisaaren aikana elinkautisvankeja on armahdettu reilun 15 vuoden istumisen jälkeen. Edellisten presidenttien eli Mauno Koiviston ja Urho Kekkosen aikana armon sai keskimäärin 11-12 vuoden jälkeen. Presidentin ei tarvitse mitenkään perustella armahdustaan.
Oikeusministeri Koskinen kertoo pitävänsä nykylinjaa loogisempana. Hän muistutti, että pisin määräaikaistuomio on 15 vuotta. Elinkautisesta tuomiosta armahdusajan pitäisi olla tätä pitempi, Koskinen totesi.
Nyt kaavaillusta 12 vuoden rajasta ei Koskinen mukaan ole tulossa mitään normaalikäytäntöä. Hän myös painotti, että presidentin armahdusoikeuden rinnalle ei olla perustamassa mitään erityistä armahdustuomioistuinta. Kahden reitin ero on siinä, että presidentin armahdus poistaa tuomion, mutta tuomioistuimen päätöksellä elinkautisvanki voi päästä ehdonalaiseen.
Valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidénin mielestä uudistus vaatii huolellisen harkinnan. "Asia ei ole aivan yksinkertainen. On syytä tarkkaan miettiä, miten armahdusoikeus sopii tuomioistuimelle."
Hidén muistutti, että asiaa mietittiin jo presidentti Koiviston kaudella, mutta perinteinen tilanne päätettiin säilyttää. Nykyinen rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö on alkujaan 1800-luvulta.
Kansanedustaja Tuija Brax (vihr.) puolestaan oli erittäin iloinen, että presidentti otti asian esiin. "Pitää olla parempi järjestelmä kuin se, että anomus jätetään vain presidentille. Toisaalta tuomioistuimelle pitää luoda joku seurantajärjestelmä vapauteen päästetyille."
Brax korosti, että oikeusasteesta ei ole tarkoitus tehdä mitään varaventtiiliä elinkautisvankien pääsylle vapauteen.