Suomalaista oikeuslaitosta vaivaa krooninen henkilöstöpula, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan.
Tätä mieltä ovat eduskunnan lakimieskansanedustajat ja Suomen Lakimiesliitto. Heidän mielestään tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen resursseja tulisikin lisätä määrätietoisesti jo ensi vuoden budjetissa, jotta jutturuuhkaa saataisiin purettua ja kansalaisten perustuslailliset oikeudet voitaisiin turvata.
-- Meidän näkemyksemme on, että oikeuslaitoksen voimavaroihin pitäisi saada 15--20 prosentin suuruusluokkaa oleva niin sanottu tasokorotus jo vuoden 2007 budjetissa, Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja, professori Heikki Halila sanoo.
Lakimiesliiton mukaan syyttäjänlaitoksen ja tuomioistuinlaitoksen rahoitus on nykyisin vuositasolla yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Lisäystä tarvittaisiin siis jopa 70 miljoonaa euroa.
Juttuja enemmän ja ne ovat mutkikkaita
Käsittelyaikojen pitenemiseen ja jutturuuhkaan ovat vaikuttaneet muun muassa puitavien asioiden määrän kasvu ja juttujen monimutkaistuminen. Halilan mukaan esimerkiksi talousrikoksissa käsittely kestää aiempaa pidempään, koska eteen tulevat uudet asiat eivät useinkaan ole mitään rutiinijuttuja.
Lakimieskansanedustajat ja Suomen Lakimiesliitto muistuttavat kannanotossaan, että pitkät käsittelyajat näkyvät lähes kaikilla oikeushallinnon osa-alueilla. Käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien resurssit ovat riittämättömiä nykyisten juttujen käsittelemiseen eikä aikaa riitä myöskään jutturuuhkien purkamiseen.
Niin ikään hovioikeuksissa käsiteltyjen juttujen määrä on lisääntynyt henkilökuntaan nähden, minkä lisäksi painetta tuovat etenkin Etelä-Suomessa poliisin viime vuosina saamat lisäresurssit.
-- Tavaraa tulisi kyllä yhä enemmän tutkittavaksi mutta syyttäjät eivät ehdi niitä syyttää, Halila selvittää.
EIT puuttunut käsittelyaikoihin
Halila muistuttaa, että lakimiesharjoittelijoiden määrää on viime vuosina vähennetty ja avoimeksi tulleita vakansseja on voitu täyttää vain erityisluvalla. Valtion tuottavuusohjelmassa oikeusministeriön hallinnonalalta aiotaan vähentää 720 virkaa vuosina 2007--2011.
-- Vähennykset uhkaavat tehdä vaikeasta tilanteesta kestämättömän, Halila arvioi.
Oikeuslaitoksen resurssien riittämättömyyteen ovat kiinnittäneet toistuvasti huomiota muun muassa eduskunnan lakivaliokunta ja korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) on tullut lyhyen ajan sisällä useita langettavia päätöksiä liian pitkiksi venähtäneistä käsittelyajoista.
Viimeisin niistä tuli viime viikon tiistaina, jolloin EIT määräsi Suomen maksamaan niin sanotussa Salon pankkijutussa tuomitulle miehelle 5 000 euron korvaukset liian pitkästä oikeuskäsittelystä.