"Aika samanlaiset", sano lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa oikeusministeriöstä Suomen ja Ruotsin rikosoikeudenkäynneistä.
"Maallikoista ne ovat ihan samanlaisia", Välimaa lisää.
Eroja Suomen ja Ruotsin käytännöistä löytyykin lähinnä esitutkinnasta, joka tehdään ennen oikeudenkäyntiä. Ruotsissa tutkintaa johtaa ainakin joissain tapauksissa syyttäjä, kun Suomessa tehtävästä vastaa poliisi.
Välimaan mukaan Ruotsissa myös mielentilatutkimus on mahdollinen esitutkinnan aikana, kun Suomessa se tapahtuu aina pääkäsittelyn jälkeen. Jos Mijailo Mijailovic todetaan täysin syyntakeettomaksi, hän joutuu psykiatriseen pakkohoitoon, jossa voi mennä useita vuosia.
Jos Mijailovic parantuu, hän kävelee hoitolaitoksesta vapaana miehenä ulos. Samanlainen käytäntö on Suomessa.
Todennäköistä on, että Mijailovic joutuu oikeuskäsittelyn jälkeen mielentilatutkimukseen, jonka jälkeen oikeus antaa tuomion.
"Ihmettelen, jos kallonkutistajaa ei tarvita. Hänhän sanoi Jeesuksen käskeneen häntä." Oikeudenkäynnit muodot ovat samanlaiset molemmissa maissa. Syyttäjä esittelee syytteen ja vastaaja vastaa ja asianomaisetkin saavat olla paikalla.
Molemmissa maissa oikeudessa on myös maallikkojäsenet eli lautamiehet, joilla kullakin on yksilöllinen ääni. Lautamiehet voivat niin Ruotsissa kuin Suomessakin äänestää ammattituomarit nurin tuomiota päätettäessä.
Välimaan mukaan lautamiehiä on molemmissa maissaa aina enemmän kuin tuomareita.
"Jos oikein muistan, pääministeri Olof Palmen murhasta syytetty Christer Pettersson tuomittiin aikanaan lautamiesten äänillä Tukholman käräjäoikeudessa", Välimaa toteaa.
Myöhemmin hovioikeus vapautti Petterssonin. Valittaminen ylempiin oikeusistuimiin on hyvin samanlaista Ruotsissa ja Suomessa.
Ruotsin hovioikeuksissa on kuitenkin Välimaan mukaan enemmän suullisia käsittelyjä.
Oikeudenkäyntien kestossakaan ei ole Välimaan mukaan suuria eroja ainakaan tapauksissa, joissa syytetty on tunnustanut. "Kun aineistoa on vähän, käsittely on nopeaa."
Ruotsissa taposta saa 6-10 vuotta vankeutta, Suomessa 8-12 vuotta. Tuomio murhasta on Ruotsissa 10 vuotta tai elinkautinen, josta anotaan armahdusta. Nyt istumisaika on yleensä 15-20 vuotta.
Suomessa murhasta langetetaan aina elinkautinen. Presidentti armahtaa yleensä elinkautisvangin ehdonalaiseen, kun hän on istunut 12-15 vuotta.