Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa tar­joil­lun oudon ha­jui­sen jau­he­li­ha­kei­ton syy selvisi

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Oi­keus­kans­le­ri moit­tii: Saa­me­lai­sia kuul­tiin liian myöhään Tenon ka­las­tus­so­pi­muk­ses­ta

Oikeuskanslerin mukaan saamelaisia ei kuultu riittävän ajoissa Tenojoen kalastussopimuksen neuvotteluissa ja valmisteluissa.

Oikeuskanslerin mukaan saamelaisia ei kuultu riittävän ajoissa Tenojoen kalastussopimuksen neuvotteluissa ja valmisteluissa.
Oikeuskanslerin mukaan saamelaisia ei kuultu riittävän ajoissa Tenojoen kalastussopimuksen neuvotteluissa ja valmisteluissa.
Kuva: Antti J. Leinonen

Oikeuskanslerin mukaan saamelaisia ei kuultu riittävän ajoissa Tenojoen kalastussopimuksen neuvotteluissa ja valmisteluissa. Saamelaiskäräjät valitti asiasta oikeuskanslerille marraskuussa.

Saamelaiskäräjien mukaan neuvotteluja ei esimerkiksi järjestetty asianmukaisesti ja oikeaan aikaan.

Lisäksi saamelaiskäräjät katsoo, että kalastussopimuksen sisältö loukkaa saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia. Sopimus muun muassa niukentaa kaikkiin kalastusmuotoihin käytettävissä olevaa aikaa Tenolla.

Lisäksi joelle tulee tietyille alueille ja ajanjaksoille jyvitetyt matkailukalastajien lupakiintiöt.

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale katsoo, että ministeriö on osin laiminlyönyt lakiin kirjatun neuvotteluvelvoitteen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan lokakuussa saamelaisten kanssa pidetyissä neuvotteluissa on tosiasiassa kyetty neuvottelemaan vain sopimuksen voimaansaattamiseen liittyvistä asioista.

– Oikea-aikaiset neuvottelut itse sopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, jotta saamelaiskäräjille lailla taattu vaikuttamismahdollisuus olisi ollut aito, Hiekkataipale kirjoittaa.

Lisäksi hän katsoo, että asian käsittely ei ollut tältä osin perustuslaissa ja hallintolaissa turvatun hyvän hallinnon näkökulmasta asianmukaista.

Ministeriö: Paikalliset otettiin mukaan varhain

Suomen ja Norjan väliset sopimusneuvottelut saatiin päätökseen viime kesänä. Ensimmäinen luonnos lain saattamisesta voimaan valmistui syyskuun lopussa, ja se lähetettiin saamelaiskäräjille.

Saamelaiskäräjien kanssa neuvottelut alkoivat lokakuussa. Tässä vaiheessa sopimus Norjan kanssa oli jo allekirjoitettu.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan se kävi saamelaiskäräjien kanssa alustavan neuvottelun kalastussopimuksesta ja alkamassa olevista valtiosopimusneuvotteluista jo elokuussa 2011.

– Maiden välisten neuvottelujen käynnistyttyä saamelaiskäräjien edustaja oli varsinaisena jäsenenä Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa, ministeriön selvityksessä todetaan.

Ministeriön mielestä saamelaiskäräjillä ja paikallisilla tahoilla oli merkittävä vaikutus neuvottelujen kulkuun ja lopputulokseen.

Saamelaiskäräjien mukaan sillä, milloin neuvottelut pidettiin syksyllä, ei ollut enää kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä, koska itse sopimuksen sisältö oli lyöty lukkoon jo kesäkuussa.

Saamelaiskäräjät katsoo, että valtio ohitti tärkeimmän lain saamelaisille tarjoaman mahdollisuuden vaikuttaa alkuperäiskansaa koskevaan päätöksentekoon.

Eduskunta hyväksyi sopimuksen voimaansaattamisen viime viikolla. Oikeuskanslerin ratkaisusta kertoi maanantaina ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.