Valtioneuvoston yleisistunto ei ole lainkaan oikea paikka oikeuskanslerin kritiikille hallituksen lainvalmistelusta, sanoo oikeuskansleri Jaakko Jonkka STT:lle sähköpostitse. Jonkan mukaan hän keskustelee lakiesitysten ongelmista viikoittain ministeriön virkamiesten kanssa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja hallituksen kärkiministerit ovat sanoneet, että Jonkan Helsingin Sanomissa sunnuntaina esittämä kritiikki tuli heille yllätyksenä. Sipilän mukaan yhteistyö Jonkan kanssa on toiminut hyvin eikä tämä ole tuonut huoliaan esiin valtioneuvoston yleisistunnoissa.
Jonkan mukaan oikea paikka oikeuskanslerin kritiikille on ennen valtioneuvoston yleisistuntoa.
– Lähes viikoittain esityslistojen tarkastusten yhteydessä keskustelemme ministeriöiden virkamiesten kanssa lakiesitysten erilaisista puutteista, Jonkka sanoo STT:lle.
Jonkka on arvioinut julkisuudessa kovasanaisesti sitä, että hallitus ei ota perustuslakinäkökohtia huomioon riittävästi lakien valmisteluvaiheessa.
Professori: Oikeuskansleri rajoittaa omaa toimintaansa
Valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojanen on Jonkan kanssa eri linjoilla tämän mahdollisuudesta puuttua ongelmiin. Ojanen muistuttaa, että perustuslaki itse asiassa velvoittaa Jonkkaa jättämään eriävän mielipiteen tarvittaessa.
– Jos hallitus aikoo viedä eteenpäin lakiesityksen vastoin Jonkan kantaa, hänen on annettava ensin huomautus. Jos tämä ei mene kuuleviin korviin, oikeuskanslerin on siirryttävä järeämpiin toimiin eli kirjautettava eriävä kantansa pöytäkirjaan.
Ojanen on Jonkan kanssa samaa mieltä siitä, että ensin on yritettävä muilla keinoilla. Hänen mukaansa Jonkan olisi kuitenkin pitänyt puuttua lakiesitysten perustuslakipuutteisiin jämäkämmin ja suoremmin tapauksissa, joissa ongelmat ovat olleet ilmeisiä perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen perusteella.
Esimerkiksi hän nostaa suunnitelman sakkorangaistusten kaksinkertaistamisesta. Hallitus perusteli aietta pelkästään lisätulojen keräämisellä valtiolle.
– Perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen perusteella olisi pitänyt olla päivänselvää, että sakkorangaistuksia ei voi korottaa verotuksellisin perustein, Ojanen sanoo.
Ojasen mukaan oikeuskansleri on luonut toimintaansa tapaoikeutta, joka rajoittaa kanslerin toimintamahdollisuuksia.
Arviointia jo viime keväänä
Jonkka itse on punninnut mahdollisuutta jättää eriävä mielipide valtioneuvoston yleisistunnon pöytäkirjaan perustuslakivaliokunnalle viime huhtikuussa. Hän pitää huomautuksen jättämistä pöytäkirjaan äärimmäisenä toimena, joka edellyttää ilmiselvää lainvastaisuutta.
– Jos lakiehdotuksen perustuslainmukaisuuden arvioimisessa ei ole saatavissa selvää johtoa aikaisemmasta perustuslakivaliokunnan käytännöstä, tulkinta edellyttää tällöin yleensä yhteiskuntapoliittista arvottamista.(…) Tällainen arvottaminen ja punnitseminen kuuluu eduskunnalle ja sen perustuslakivaliokunnalle eikä oikeuskanslerille, Jonkka kirjoittaa valiokunnalle.
Valiokunnan käsittelyssä oli huhtikuussa selonteko valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020. Tällöin Jonkka arvioi valiokunnalle omien vaikutusmahdollisuuksiensa lisäksi hallituksen lainvalmistelun huonoa tilaa.
Lainvalmistelun ongelmia hän on nostanut esiin myös muun muassa oikeuskanslerin kertomuksissa vuosina 2014–2015.