Ulkomailla rikoksiin syyllistyvien ja niistä tuomiolle joutuvien suomalaisten oikeusavun saanti ei ole aina välttämättä itsestään selvää. Mahdollisuudet siihen vaihtelevat maittain huomattavastikin.
Suomen edustustot antavat kansalaisilleen apua ja neuvoja, mutta varsinaista oikeusapua ja -palvelua niiltä ei saa.
"Siihen meillä ei ole mahdollisuuksia. Lähinnä tarjoamme tulkkeja ja oikeusavustajia, joista asiakkaat voivat itse valita", sanoo hallinnollinen avustaja Kari Lehtonen ulkoministeriön konsuliyksiköstä.
Edustustojen kautta voi myös esittää valituksia, mikäli kokee tulleensa kohdelluksi väärin.
"Jos epäselvyyksiä ilmenee reklamoimme niistä asemamaan viranomaisia. Kovin usein niin ei ole tarvinnut tehdä, mutta joskus kuitenkin", Lehtonen sanoo.
Vankeustuomiota ulkomailla kärsii Lehtosen arvion mukaan kuutisenkymmentä suomalaista. Lukuun eivät sisälly Suomen kansalaisuuden säilyttäneet ruotsinsuomalaiset, joita istuu ruotsalaisvankiloissa vuosittain useampi sata.
Suomen vankiloissa oli syyskuun alussa 300 ulkomaalaisvankia, joista noin puolet tutkintavankeja. Ylitarkastaja Raili Matinpuro Rikosseuraamusvirastosta sanoo ulkomaalaisten osuuden kasvaneen selvästi viime vuosina.
13 virolaisvankia on siirretty virolaisvankiloihin vuoden 2005 jälkeen. Kaksi heistä halusi siirtoa itse, loput 11 siirrettiin vastoin omaa tahtoaan.
"Siirto on mahdollinen myös ilman tuomitun suostumusta, jos hänet on karkotettu Suomesta lainvoimaisella päätöksellä", Matinpuro sanoo.
Valituksia
kohtelusta
Ihmiskaupasta ja parituksesta kahdeksan vuoden tuomiota Riiassa istuva haukiputaalainen Juha Isohätälä on valittanut vankilakohtelustaan Suomen Latvian suurlähetystöön. Hän on väittänyt joutuneensa vankilaviranomaisten pahoinpitelemäksi.
Lähetystön selvitysten mukaan mitään lainvastaista ei ole kuitenkaan tapahtunut. Valitus ei ole antanut lähetystölle aihetta jatkotoimiin.
Reumaperäistä sairautta poteva ja siksi aika ajoin liikuntakyvytön Isohätälä protestoi kohteluaan Latvian ihmisoikeusvirastolle myös tutkintavankeutensa aikana. Tuolloin hän väitti jääneensä lääkkeittä ja hoidotta. Paikallinen Suomen edustusto ei saanut tukea näillekään väitteille omissa selvityksissään.
Isohätälä on kuitannut tuomiostaan Riiassa jo puolitoista vuotta. Sitä ennen hän oli vuoden tutkintavankeudessa.
Hallinnollinen avustaja Kari Lehtonen Suomen ulkoministeriöstä myöntää, että olosuhteet riikalaisvankilassa eivät vastaa suomalaisstandardeja, "mutta mitään laittomuuksia hänen kohtelussaan emme ole havainneet".
"On aina muistettava, että maassa (eletään) maan tavalla", Lehtonen sanoo.
Siirto
Suomeen
Isohätälä voi anoa siirtoa Suomeen, mutta vasta kun tuomio on saanut lainvoiman Latviassa. Siirto on pitkittynyt koska hän valitti alioikeuden päätöksestä ylempään oikeusasteeseen. Alunperin uusintakäsittelyn piti olla jo keväällä, mutta istunto siirrettiin hänen omasta omasta pyynnöstään marraskuulle.
"Hän perusteli lykkäyspyyntöään sillä, että ei ollut saanut käyttöönsä kaikkia tarvitsemiaan asiakirjoja", Lehtonen sanoo.
Siirtokäsittely ottaa aikaa kolmesta neljään kuukauteen. Toteutuakseen se vaatii vangin oman suostumuksen lisäksi myös Suomen ja Latvian viranomaisten hyväksynnän.
Lehtosen mukaan "Suomi ottaa yleensä kaikki kansalaisensa vastaan".
Kotimaan vankiloihin ulkomailta siirretyt suomalaisvangit kärsivät tuomionsa Suomessa suomalaisen lainsäädännön mukaan. Useimmissa tapauksissa se merkitsee tuomioiden huomattavaa lyhenemistä Suomessa noudatettavan ehdonalaiskäytännön takia. "Lyhyet tuomiot kärsitään yleensä paikan päällä", Lehtonen sanoo.
Isohätälää odottaa paritussyyte myös Oulun käräjäoikeudessa. Tätä oikeudenkäyntiä on lykätty Riian keskeneräisen oikeudenkäynnin takia. Mies on tuomittu parituksesta jo kerran aikaisemmin Oulussa.