Ulkoministeriö ei syyllistynyt syrjintään, kun se jätti Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisen valitsematta korkeakouluharjoittelijaksi Suomen Moskovan-suurlähetystöön, katsoo eduskunnan oikeusasiamies.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa, että Venäjän ulkoministeriö ei olisi rekisteröinyt harjoittelijaa suurlähetystön henkilökuntaan, koska tällä oli Venäjän passi. Korkeakouluharjoittelijat työskentelevät Moskovan-suurlähetystössä diplomaatteja tukevissa tehtävissä ja osin myös heidän sijaisinaan, joten rekisteröinti ja lähetystön henkilökortti on välttämätön.
Jääskeläisen mukaan harjoittelupaikan hakijaa ei kuitenkaan hakuprosessissa kohdeltu hyvän hallintotavan mukaisesti. Valinnan epäämisen perusteet olisi pitänyt ilmoittaa hänelle myös kirjallisesti eikä pelkästään puhelinkeskustelussa. Lisäksi lähetystön olisi pitänyt selvittää jo alkuvaiheessa, onko hakijan valitsemiselle kaksoiskansalaisuuden kaltainen este.
Kantelun tehnyt henkilö haki korkeakouluharjoittelijan paikkaa lähetystöstä marraskuun lopulla 2016. Tammikuun lopulla 2017 hänelle ilmoitettiin, että hän saisi paikan, ellei turvallisuusselvityksessä ilmenisi esteitä. Harjoittelupaikka peruttiin pari päivää sen jälkeen, kun hakija oli kertonut kaksoiskansalaisuudestaan.
- Edustusto ja ministeriö ovatkin pahoitelleet asiasta kantelijalle mahdollisesti aiheutunutta mielipahaa, toteaa Jääskeläinen ratkaisussaan.