Oulu Eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mukaan perheväkivalta loukkaa räikeästi perus- ja ihmisoikeuksilla turvattua koskemattomuutta ja turvallisuutta. Tiistaina julkaistussa viime vuoden kertomuksessa Paunio huomauttaa, että julkisella vallalla on velvollisuus aktiivisin toimin suojata näitä perusoikeuksia. Hän perääkin viranomaisilta uudenlaista valppautta ja rohkeutta perheväkivallan ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
Tilastot kertovat, että joka viidennessä parisuhteessa nainen on joutunut väkivallan kohteeksi, ja lähes viidennes alle 18-vuotiaista on todistanut kotonaan äitiinsä kohdistuvaa väkivaltaa.
Paunio on useissa ratkaisuissaan kiinnittänyt huomiota vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen sairaalahoidon puutteisiin ja mielenterveyspalveluiden puutteellisuuteen yleisemminkin. Myös koulukotilasten perusoikeudet ovat usein vaarassa. Lisäksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkintamenetelmät ovat olleet jälkeenjääneitä.
Työ vankiloissa
uhkaa valua hukkaan
Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio puuttuu ongelmiin, joita seuraa vankien määrän voimakkaasta kasvusta muutaman viime vuoden aikana. Vankeinhoidon yhtenä keskeisenä tehtävänä on viime vuosikymmeninä pidetty uusintarikollisuuden ehkäisemistä. Kun 1990-luvulla vankien määrä oli laskussa, vankeinhoitoa uudistettiin ja etsittiin ennakkoluulottomasti uusia tapoja katkaista vankilakierre. Samalla väheni myös henkilöstö.
Nyt tarpeiden ja mahdollisuuksien ristiriita uhkaa tehdä tyhjäksi vuosien työn. Monet vankeinhoidon kehittämissuunnitelmat, kuten aloitetut vankien kuntouttamisohjelmat, ovat vaarassa supistua, terveydenhoito uhkaa kaventua ja koulutustoiminta on vaikeuksissa, kun vartijoita ja ohjaajia ei riitä. Moni työtoiminta voi olla pitkiä aikoja keskeytyksissä tai jopa kokonaan lopetettu.
Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa tuomioistuinten riippumattomuuden vuoksi olevan kansainvälisesti harvinaista, että oikeusasiamiehen valvontavalta on ulotettu tuomioistuimiin, kuten Suomessa on laita. Oikeusasiamiehen tuomioistuinvalvontaan kohdistuu meilläkin erityisiä rajoituksia. Esimerkiksi näytön arviointiin liittyy niin paljon harkintavaltaa, että oikeusasiamies ei voi siihen käytännössä puuttua. Tyypillisintä oikeusasiamiehen tuomioistuinvalvonnan piiriä ovat sen sijaan prosessuaaliset, menettelytapoihin liittyvät seikat.
Kanteluiden määrä
kasvoi viisi prosenttia
Oikeusasiamiehen tutkittavaksi viime vuonna tuli 2 588 kantelua, mikä on noin viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan kanteluita ja erilaisia kansalaiskirjeitä oli yhteensä 2 957. Oikeusasiamies ratkaisi 2 610 kantelua, lähes 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä ratkaisuja kanteluihin ja vastauksia kansalaiskirjeisiin oli 2 984.
Oikeusasiamiehen tutkittavina olleista asioista suurimmat asiaryhmät koskivat kuten edellisinäkin vuosina sosiaalihuoltoa ja sosiaalivakuutusta. Seuraavaksi eniten ratkaistiin poliisia, tuomioistuimia ja terveydenhuoltoa koskevia asioita. Muita suuria asiaryhmiä olivat kunnallisasiat, vankeinhoito ja verotus.
Toimenpiteisiin oikeusasiamies päätyi viime vuonna aikaisempaa useammin: huomautuksen viranomaisen lainvastaisesta menettelystä hän antoi 16 tapauksessa. Käsityksensä viranomaisen virheellisestä menettelystä tai siitä, miten tämä olisi voinut toimia paremmin, oikeusasiamies lausui 342 tapauksessa.
