Julkinen oikeusapu on kesäkuun alusta lähtien myös keskituloisten käytettävissä.
Tulorajoja on korotettu 400 eurolla, mikä tuo noin 75 prosenttia kotitalouksista edun piiriin. Uudistus kasvattaa valtion vuosittaisia oikeusapumenoja noin 3,4 miljoonalla eurolla. Eniten lisämenoja arvellaan kertyvän hakemus- ja riita-asioissa.
Pienituloiset saavat jatkossakin oikeusapua korvauksetta. Kuukausitulon raja on yksinäisellä ihmisellä 650 euroa ja puolisoilla 550 euroa puolisoa kohden. Omavastuu on yksinäisillä 1 400 euroon ja puolisoilla yhteensä 2 400 euroon saakka vähintään 20 prosenttia ja enintään 75 prosenttia. Yksityinen avustaja perii jatkossa sen suoraan asiakkaaltaan.
Kun käyttövarat ylittävät yksinäisellä 1 400 euroa kuukaudessa ja puolisoilla yhteensä 2 400 euroa, oikeusapua ei myönnetä. Oikeusaputoimistot saavat oikeuden tarkistaa hakijan taloustietoja. Jos niitä kysytään pankilta, toimiston on ilmoitettava siitä hakijalle etukäteen.
Käyttövaroja laskettaessa otetaan huomioon hakijan varallisuus ja tulot, joista vähennetään muun muassa 250 euroa kutakin hakijan elätettävänä olevaa lasta kohti, verot sekä asumisesta ja lasten päivähoidosta aiheutuvat kustannukset.
Oikeusapua voi jatkossa käyttää myös vakuutusoikeudessa, mutta kustannusten nousun hillitsemiseksi sen katto on kaikissa tapauksissa asetettu samassa asiassa enintään sataan tuntiin. Tuomioistuin voi käsittelemässään asiassa silti erityistilanteessa antaa luvan sadan tunnin ylärajan ylittämiseen.
Kustannuksia hillitään myös siten, että oikeusapua ei anneta, jos hakijalla on asian kattava oikeusturvavakuutus, vaikka hänellä muutoin olisi oikeus oikeusapuun. Oikeusapua voidaan näissäkin tapauksissa myöntää oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseen. Vapaaehtoinen oikeusturvavakuutus on noin 70 prosentilla talouksista.
Oikeusavun hakija voi valita avustajakseen oikeusavustajan, asianajajan tai muun lakimiehen. Usein hakija kääntyy suoraan avustavan lakimiehen puoleen.
Yksityisten lakimiesten oikeus antaa valtion kustantamaa oikeusapua laajenee, sillä kesäkuun alusta he voivat toimia avustajina myös erityistuomioistuimissa. Sen sijaan muissa kuin tuomioistuinasioissa oikeusapua saa jatkossakin vain oikeusaputoimistosta.
Ylivieskan johtava oikeusavustaja Kari Peippo on varma, että juttujen lukumäärä lisääntyy sekä hallinnollisella että asianajollisella puolella.
”Jo näillä juttumäärillä olemme olleet työllistettyä 110-prosenttisesti, mutta kummasti sitä vain on venytty”, hän toteaa.
Koko valtakunnassa julkisten oikeusaputoimistojen juttumäärä oli toissa vuonna 55 800. Ylivieskassa juttuja oli noin 400.
Avoin kirja
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen suhtautuu hiukan pelonsekaisin tuntein ja odotuksin uuteen lakiin. Eniten kysymysmerkkejä aiheuttaa hänen mukaansa ulkoprosessuaalisten toimien siirtäminen oikeusavustajien yksinoikeudeksi.
”Lakiuudistus on tässä suhteessa avoin kirja. Ulkoprosessuaalisilla asioilla on ollut iso merkitys erityisesti perintä- ja perheoikeuksiin erikoistuneille toimistoille”, Markku Ylönen toteaa.
Toisaalta asianajajat ovat hyvin tietoisia oikeusaputoimistojen työpaineista, jotka mitä ilmeisemmin tietävät lisätöitä.
”Oikeusturvavakuutustenkin osalta tilanne tuntuu muuttuvan koko ajan, kun vakuutusyhtiöt pyrkivät rajaamaan jatkuvasti vakuutusten ehtoja. Joidenkin mielestä lakiuudistus tuo kesäkuussa jonoja oikeusaputoimistojen ovien taakse, kun ihmiset kaivavat vanhoja riitojaan esiin, joista ei kustannusten pelossa ole uskallettu aloittaa käräjöintiä. Toiset taas sanovat, että mitään suuria muutoksia ei tapahdu. Vain aika näyttää totuuden.”