Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on linjannut uimahallissa salaa äänitettyjen keskustelujen käyttökelpoisuutta todistusaineistona.
Käräjäoikeus katsoo, että Raahen uimahallin eli Kuntokeidas Vesipekan uimavalvojien kopissa käydyistä keskusteluista salaa tehtyjä nauhoituksia ei saa käyttää oikeudessa todisteena.
Käräjäoikeus teki päätöksensä maanantaiaamuna, kun se ryhtyi käsittelemään Vesipekkaan kytkeytyviä syytteitä. Syyttäjä väittää useiden Vesipekan työntekijöiden syyllistyneen jutussa yhteen työntekijään kohdistuneeseen työpaikkakiusaamiseen. Hän vaatii heille tuomioita kunnianloukkauksesta ja pahoinpitelystä.
Lisäksi hän syyttää työturvallisuusrikoksesta esimiehiä, jotka hänen mukaansa eivät puuttuneet kiusaamiseen.
Väitetyn kiusauksen uhri nauhoitti salaa uimavalvojien kopissa käytyjä keskusteluja. Hänen mukaansa hänellä ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa todistaa häneen jatkunutta, pitkäaikaista työpaikkakiusaamista.
Syyttäjän mukaan nauhoitusten tekeminen oli laitonta, joten hän vaatii tälle tuomiota salakuuntelusta.
Ratkaisevia todisteita
Salanauhoitukset ovat syytäjän keskeistä todistusaineistoa pahoinpitelyä, kunnianloukkausta ja työturvallisuusrikosta koskevista syytteistä. Syytetyt vaativat, että niitä ei saisi hyödyntää lainkaan todisteena oikeudessa.
Heidän mukaansa uimakopissa käytyjä luottamuksellisia keskusteluja ei oltu tarkoitettu muiden tietoon. He katsovat, että todistusaineisto hankittiin rikkomalla heidän perusoikeuksiaan.
Syyttäjä vastusti vaatimusta. Hänen mukaansa tuomioistuin saa hyödyntää myös lainvastaisesti hankittua todistetta, jollei se vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
”Nämä salakuuntelulla saadut todisteet ovat näyttöarvoltaan merkityksellisiä. Rikoksen selvittämisintressi selkeästi puoltaa todisteiden hyödyntämistä”, syyttäjä perusteli.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden kolmen tuomarin kokoonpano teki asiassa niin sanottua intressivertailua. Se päätyi yksimielisesti siihen lopputulokseen, että salaa nauhoitettuja keskusteluja ei saa esittää oikeudelle todistusaineistoksi.
”Todisteet ovat ratkaisevia. Niiden hyödyntäminen aiheuttaa merkittäviä vaaroja vastaajien oikeusturvalle, joten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi niiden käytön kieltäminen on perusteltua”, oikeus totesi.
Se otti päätöstä tehdessään huomioon muun muassa sen, että poliisi voi kuunnella salaa keskusteluja vain tietyissä törkeissä rikoksissa. Asunnoissa käytyjen keskustelujen kuunteleminen puolestaan on sallittua vain vielä vakavammissa, niin sanotuissa ylitörkeissä rikoksissa tai yhteiskunnalle erityisen vaarallisissa rikoksissa.
Näissäkin tilanteissa salakuuntelu on mahdollista vain, jos tuomioistuin antaa siihen luvan.
Oikeus vetosi ratkaisussaan useisiin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tekemiin, todistusaineiston hyödyntämistä koskeviin ratkaisuihin.
Koko viikon istunto peruutettiin
Näytön epäämisen lisäksi käräjäoikeus päätti lopulta peruuttaa koko oikeudenkäynnin, jonka oli tarkoitus kestää koko viikon.
Syyttäjä haluaa täsmentää syytteitään ja hankkia lisää uutta todistelua, minkä vuoksi poliisi joutuu tekemään asiassa lisätutkintaa. Myös syytettyjen työnantaja halutaan mukaan oikeusprosessiin mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden selvittämiseksi.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus järjestää asiassa uuden oikeudenkäynnin kun tämä kaikki on saatu tehtyä.
”Tämä asia on ollut vireillä jo pitkään. Tähän päätökseen ei ole päädytty kevytmielisesti vaan asiaa on harkittu kaikkien osapuolten kannalta”, oikeus perusteli.
13:37 Täydennetty tieto oikeudenkäynnin peruuttamisesta ja uuden järjestämisestä.