Espoon käräjäoikeuden 60-sivuinen tuomio on korutonta luettavaa. Irtisanomisriidoissa mennään aina henkilökohtaisuuksiin, ja oululaislähtöisen Raija Jaakolan tapauksessa niitä on paljon. Hän oli päässyt syytöksistä jo yli, kun kolmipäiväinen oikeudenkäynti kuuluisassa Bodom-salissa alkoi.
"Kävin asiat läpi, kun keräsin reilun vuoden materiaalia. Se oli puhdistavaa. En epäillyt hetkeäkään, etten voittaisi", Jaakola sanoo. Hän kuunteli viileänä, kuinka entinen esimies todisti hänen olleen huono "kaikessa". Vuotta aikaisemmin jo työtodistuksen vilkaiseminen itketti.
Lääkeyritys Novartis Finland Oy yritti tarjota sopimusta, ettei riita menisi oikeuteen. Jaakolalle kyse ei kuitenkaan ollut ensisijaisesti rahasta, vaan ihmisarvoisesta loppuelämästä.
Oikeuden päätöksessä määrätään, että Novartiksen on maksettava entiselle myyntiedustajalleen korvausta perusteettomasta irtisanomisesta kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava määrä, maksamatta jätetty vuosibonus ja matkalasku korkoineen. Summasta vähennetään kahden kuukauden työttömyyspäivärahat. Kuuden kuukauden palkkaa voi pitää korvauksena epäasiallisesta kohtelusta.
Korvausta korotti se, että yli 50-vuotiaalla naisella katsottiin olevan huonot mahdollisuudet työllistyä. Jaakolalla tarjottiin kuitenkin asiakaspäällikön paikkaa toisesta lääkefirmasta pian päätöksen jälkeen.
Varsinaiseen lääke-edustajan työhön kolmen esimiehen syytöksissä ei viitata sanallakaan. Jaakolan myyntitulos oli paras vielä irtisanomisvuonna. Irtisanomisen perusteluiksi esitettiin muun muassa, että hän teki muita enemmän virheitä matkalaskuissa, sivuutti esimiehensä käymällä kuuntelemassa alan luentoja illalla ilman lupaa ja meni töihin sairauslomalla. Oikeus kumosi perustelut aiheettomina.
Entiset ja nykyiset myyntiedustajat tulivat oikeuteen Jaakolan todistajiksi.
Pitsalaskusta kaikki alkoi. Raija Jaakola sai maaliskuussa 2002 varoituksen, jossa hänen todettiin liittäneen matkalaskuun kuitin lounastarjoilusta asiakkaalle. Hän oli tarjonnut kolme pitsaa läheisilleen, jotka auttoivat asiakastilaisuuden järjestämisessä.
Jaakolan mukaan yksi esimiehistä oli neuvonut merkitsemään saajaksi aina asiakkaan. Oikeus katsoi kuitenkin, ettei tämä tullut todistetuksi. Varoituksen antaminen oli päätöksen mukaan perusteltua, mutta sen antamisesta oli jo pitkä aika. Oikeus totesi, että "kantajan menettelyssä ei varoituksen jälkeen voida havaita mitään epärehellistä vilpillistä menettelyä".
Osaston esimiehen mukaan luottamus Jaakolaan meni kuittien takia. Jaakolan mielestä syyt aikaisemman suosion menetykseen olivat tosiasiassa henkilökohtaisia.
Jaakolan tekemisiä alettiin tarkkailla suurennuslasin kanssa, häntä ei noteerattu kokouksissa, ja hänen yksityiselämäänsä puututtiin. Hänen käskettiin esimerkiksi tulla viikonlopun jälkeen palaveriin Helsinkiin lentäen Oulusta eikä autolla kihlattunsa luota Seinäjoelta, ettei hän olisi niin väsynyt.
Jaakola yritti kaikkensa menetelläkseen oikein. "Kun väsyy, ei näe itseään, vaan keskittyy epäoleelliseen, ettei tekisi virheitä." Tuli selkäkipuja ja lukuisia poskiontelon tulehduksia. Itse myyntityöstä hän nautti edelleen.
Jaakola sai uuden varoituksen kesällä 2004 palattuaan uupumuksesta johtuvalta sairauslomalta ja kesälomalta. Oikeus totesi, ettei hänelle annettu edes mahdollisuutta korjata menettelyään, ennen kuin hänet irtisanottiin vuoden 2004 lopussa. Hänelle ei esimerkiksi järjestetty konttoripäivää matkalaskujen tekemiseksi, kuten muille työntekijöille. Pahinta oli, että irtisanomisesta ilmoitettiin Jaakolan asiakkaille ja työtovereille ennen kuin hänelle itselleen.
Yrityksen arvot tuntuivat Jaakolasta rangaistukselta. Novartiksen nettisivuilla luetellaan "yrityskansalaisuustoimintaperiaatteet", joiden mukaan henkilöstöpolitiikan perustana ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus ja keskinäinen kunnioitus. Jaakola koki, että arvot käännettiin työntekijää vastaan ja syytettiin niiden rikkomisesta.
Novartiksen henkilöstöjohtaja Tytti Bergman ei ota kantaa Jaakolan tapaukseen, josta oikeus on jo päätöksensä tehnyt. Yksittäisiä henkilöitä koskevia asioita ei kommentoida julkisesti. Bergman on ollut Novartiksen palveluksessa noin vuoden, mutta nykyiset toimintaperiaatteet ovat olleet voimassa pitkään. Yritys on sitoutunut siihen, ettei ketään syrjitä. Esimiehet pyritään valmentamaan hyvin johtamistaitoihin.
Jos työntekijä kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hän voi ottaa yhteyttä nimettyyn henkilöön, jolla on velvollisuus raportoida eteenpäin. "Jos henkilökemioissa tai työntekijän jaksamisessa havaitaan ongelmia, kynnys jatkotoimiin on matala. Valvonta on toteutettu paremmin kuin suomalaisyrityksissä keskimäärin", Bergman vakuuttaa.
Jaakolalle toimitetun pöytäkirjan mukaan Uudenmaan työsuojelupiiri havaitsi pari vuotta sitten tarkastuksessaan puutteita henkisen työsuojelun ohjelmassa. Bergmanin mukaan puutteet liittyivät lähinnä työaikakirjanpitoon. "Asiat on hoidettu kuntoon, eikä tänä vuonna ollut huomauttamista", Bergman toteaa.