Helsingin käräjäoikeus teki viime keskiviikkona ratkaisun, jolla pahimmassa tapauksessa voi olla kauaskantoinen ikävä merkitys sananvapaudelle. Oikeus tuomitsi Yleisradion toimittajan ja entisen ohjelmapäällikön televisiouutisesta, jossa kerrottiin liikenainen Larisa Lisitsyniin ja hänen mieheensä kohdistuneista rikosepäilyistä.
Oikeusjutun perusteena oleva uutinen keväältä 2006 kertoi, että keskusrikospoliisi epäili maan vuotta aiempaa "verokuningatarta" kirjanpito- ja rahanpesurikoksista. Myöhemmin samana vuonna syytettä rahanpesurikoksista ei näytön puutteessa kuitenkaan nostettu, ja viime vuoden lopussa Lappeenrannan käräjäoikeus puolestaan hylkäsi syytteet kirjanpitorikoksista. Nämäkin vaiheet Yle kertoi. Helsingin käräjäoikeuden mielestä Ylen ensimmäinen uutinen vihjaisi kuitenkin valheellisesti, että Lisitsynyt olivat syyllistyneet rikoksiin.
Tuomituille määrättiin yhteensä 4 400 euron sakot kunnianloukkauksesta ja kahdesta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Samoin yleläiset joutuvat maksamaan Lisitsyneille 30 000 euroa vahingonkorvauksia ja lähes 17 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Sananvapauden kannalta käräjäoikeuden tuomio on hämmästyttävä ja vaarallinen. Olisi kestämätöntä, jos viestimet eivät voisi kertoa merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa oleviin kansalaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä. Tällaiset epäilythän olivat kiistatta olemassa, vaikka tuomioita ei niiden perustella tullutkaan.
Lisitsyn ei ollut eikä ole poliitikko tai korkea virkamies, mutta ei häntä voinut pitää tavallisena kansalaisenakaan, jota koskee tiukka yksityisyyden suoja. Maan eniten ansainneiden ryhmään kuuluminen teki hänestä väistämättä merkittävän yhteiskunnallisen vallankäyttäjän, joiden tekemisiä lehdistön on lupa ja velvollisuus seurata. Tätä niin sanottua madaltuneen julkisuuskynnyksen käsitettä Helsingin käräjäoikeus ei joko tuntenut lainkaan tai sitten se ei sitä jostain syystä hyväksynyt.
Linjaus sotii länsimaista sananvapautta vastaan. Ratkaisun looginen seuraushan olisi, että lehdistö voisi kertoa merkittävissä yhteiskunnallisissa asemissa olevia ihmisiä koskevista rikosepäilyistä ja oikeudenkäynneistä vasta, kun niistä on saatu lainvoimaiset päätökset. Toimituksissa ei hyväksytä tuollaista tulkintaa, joka muuttaisi tähänastisen käytännön täysin.
Helsingin käräjäoikeus ei ollut tehtäviensä tasalla. On siksi hyvä, että tapauksen käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa.
paakirjoitus@kaleva.fi