Oikeus hylkäsi Se­län­teen ha­ve­ri­syyt­teet

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt jääkiekkoilija Teemu Selänteen ja hänen ystävänsä syytteet toissakesän veneturmasta.

Onnettomuusvene Pihlajasaaren venesatamassa heinäkuussa 2006. Vene on rekisteröity Teemu Selänteen nimiin.
Onnettomuusvene Pihlajasaaren venesatamassa heinäkuussa 2006. Vene on rekisteröity Teemu Selänteen nimiin.
Kuva: Pekka Sakki

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt jääkiekkoilija Teemu Selänteen ja hänen ystävänsä syytteet toissakesän veneturmasta. Käräjäoikeus katsoi perjantaina, että kaksikko ei voinut ymmärtää syyllistyneensä rangaistaviin tekoihin epäselvän lakitekstin ja viranomaisten ohjeistuksen takia.

Selänteen omistama huvijahti ajoi karille Helsingin Pihlajasaaren edustalla heinäkuussa 2006. Selännettä ja hänen ystäväänsä syytettiin alusturvallisuusrikkomuksesta sekä merikelpoisuuden laiminlyönnistä. Ystävä sai syytteen myös hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä.

Haveri sattui Helsingin aluevesillä heinäkuisen illan hämärissä. Selänteen venekunta oli käynyt Tallinnassa, josta se oli palaamassa Hangon ja Tammisaaren kautta. Jääkiekkoilija itse jäi kyydistä Kirkkonummella ja luovutti veneensä ystävänsä kuljetettavaksi.

Helsingin Pihlajasaaren pohjoispuolella kippari ajoi veneen erehdyksessä merimerkin väärältä puolen ja se iskeytyi karille. Kuljettajan onnistui kuitenkin ajaa vahingoittunut vene moottoriohjauksella saaren laituriin, jossa se lopulta upposi kansirakenteita myöten.

Veneessä oli 23 ihmistä, jotka olivat syyttäjän mukaan hengenvaarassa.

Syyttäjä ei valita tuomiosta

Oikeudenkäynnin keskiössä oli merilain asetus, jonka mukaan tarpeeksi suuren veneen kuljettamiseen vaaditaan erillinen tutkinto. Asetuksen mukaan ammattitutkinto pitäisi olla, jos vene on yli 24 metriä pitkä tai siinä on yli 500 kilowatin moottori. Selänteen 17-metrisessä Ellinore-jahdissa oli kaksi moottoria, joiden yhteisteho oli liki 900 kilowattia.

Kipparin tutkintoa ei venettä ohjanneella Selänteen ystävällä ollut, eikä muualla EU:ssa sellaista huviveneiden kuljettajilta vaadita. Oikeus hylkäsi syytteet, koska sen mukaan kotimainen merilaki asettaa suomalaisveneilijät eriarvoiseen asemaan muiden EU-maiden veneilijöiden kanssa.

Puolustuksen mukaan Selänne tiedusteli veneen kuljettamisen vaatimuksia viranomaisilta, joiden mukaan erillisiä lupia ei tarvittu.

Syyttäjä Antti Simola ei aio valittaa tuomiosta. Hänen mukaansa riittää, että Turun hovioikeudessa on parhaillaan käsittelyssä vastaavanlainen tapaus. Lisäksi on mahdollista, että asetus muuttuu jopa jo ensi veneilykaudeksi.

Työryhmä on esittänyt muutosta, joka poistaisi huvialusten moottoreita koskevan tehorajan kokonaan. Näin ainoaksi kriteeriksi jäisi veneen koko.

Ilmoita asiavirheestä