Oulun käräjäoikeus hylkäsi keskiviikkona kahta hätäkeskuksen virkailijaa vastaan nostetut syytteet hälytyksen teon viivyttelystä. Oikeus katsoi, etä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen päivystäjä ja vuoromestari toimivat olosuhteisiin nähden asianmukaisesti, kun he arvioivat hälytyksen tarvetta vajaat kaksi vuotta sitten Kainuussa tapahtuneen lentoturman yhteydessä.
Syyttäjä vaati päivystäjälle ja vuoromestarille sakkorangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytteen mukaan he menettelivät huolimattomasti arvioidessaan hälytyksen tarpeen, jolloin koneen etsintä- ja pelastustyöt viivästyivät runsaalla tunnilla.
Cessna 172 -lentokone putosi Suomussalmella heinäkuussa 2006, kun se oli paikantamassa metsäpalon savuhavaintoja. Turmassa kuolivat lentäjä ja kartanlukija.
Ei mitään hajua sijainnista
Eteläsuomalainen lomalla ollut mies teki ensimmäisenä ilmoituksen onnettomuudesta kello 17.54. Hän oli nähnyt lentokoneen kaarrelleen matalalla ja kuullut rysähdyksen. Miehellä ei ollut kuitenkaan havaintoa koneen putoamisesta. Hän ei myöskään osannut kertoa hätäkeskuspäivystäjälle, sijaitsiko tapahtumapaikka Suomussalmella vai Kuusamossa.
Päivystäjä yritti selvittää mahdollisen onnettomuuspaikan sijaintia muun muassa jäljittämällä tietoja henkilöstä, jonka luona ilmoituksen tekijä oli vierailemassa. Työn ollessa vielä kesken ilmoituksen tekijä kertoi puhelimensa akun olevan lopussa. Hän ei ollut valmis soittamaan hätäkeskukseen uudelleen sen jälkeen, kun hän olisi paikantanut sijaintinsa täsmällisemmin.
Päivystäjä neuvotteli tehtävän jatkamisesta vuoromestarin kanssa. Vuoromestari päätti, ettei saatujen tietojen perusteella hälytetä pelastusyksikköä. Päivystäjä tuli siihen tulokseen, että kyseessä oli asiaton tai ilkivaltainen soitto.
Rajavartiosto teki ilmoituksen hätäkeskukselle mahdollisesta onnettomuudesta kello 18.30. Tämän jälkeen vuoromestari ryhtyi selvittämään tilannetta. Lopulta hälytysilmoitus tehtiin kello 19.12. Hylky löytyi kello 20.41. Koneessa olleet kaksi henkilöä olivat kuolleet.
Käräjäoikeus katsoo, että hätäkeskuspäivystäjä selvitti onnettomuuden tapahtumapaikkaa kiireisessä hätäkeskustyössä asianmukaisesti. Sen mukaan myöskään vuoromestari ei toiminut huolimattomasti, kun hän piti ensimmäistä hätäilmoitusta epäuskottavana.
Oikeus arvioi, että pelastusyksiöiden lähettäminen kiireellisesti syrjäseudulle ei suurella todennäköisyydellä olisi pelastanut onnettomuuden uhreja, koska varmuus onnettomuudesta ja tiedot sen sijaintipaikasta olivat liian hataria.