Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen laajenee ja kuntoutus varhaistuu 1.1.2004 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on myöhentää ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Myös Kelan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta korottuu vuoden alusta.
Uudistus lisää työeläkelaitosten vastuuta työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta, mutta myös Kelan tehtävät ammatillisessa kuntoutuksessa lisääntyvät. Kokonaan uutta on, että ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tulee aina selvittää, jos henkilöä uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina.
"Työkyvyttömyyden uhka tulee tunnistaa eri sairauksissa. Työkyvyttömyyden uhalla tarkoitetaan sitä, että henkilölle tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke lähivuosina eli noin viiden seuraavan vuoden aikana", painottaa kehittämispäällikkö Tomi Ståhl Kelan Kuntoutuslinjalta.
Työterveyshuolto on avainasemassa työelämässä olevien ohjaamisessa kuntoutukseen. Heidät ohjataan pääosin työeläkekuntoutukseen. Jos työntekijä ei täytä työeläkekuntoutuksen edellytyksiä, kuntoutuksen järjestäjä voi olla Kela tai työvoimatoimisto.
Kelan vastuulla ovat ensisijaisesti nuoret ja muut henkilöt, joiden yhteys työelämään on vähäinen. Työeläkelaitokset vastaavat vakiintuneesti työelämässä olevien ammatillisesta yksilökuntoutuksesta.
Kuntoutusrahaa 75 % työtuloista
Kelan kuntoutusraha nousee ammatillisessa kuntoutuksessa oleville 75 %:iin työtuloista. Vuonna 2004 alkavan kuntoutusrahan perusteena käytetään palkansaajilla vuoden 2002 verotuksessa vahvistettuja työtuloja. Jos työtulot ovat olennaisesti nousseet, voi kuntoutuja saada kuntoutusrahansa määritellyksi myös viimeisen 6 kuukauden työtulojen perusteella.
Kela maksaa kuntoutusrahaa silloin, kun kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntoutusrahalaissa mainitun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.