Oululainen mies joutuu suorittamaan Haapalehdon kaupunginosasta myymänsä asunnon ostaneelle pariskunnalle kauppahinnan alennuksena ja vahingonkorvauksena 5 000 euroa, antamaan suostumuksen asunnon käyttötarkoituksen muutokseen toimistotilasta asuinhuoneistoksi sekä maksamaan puolet kantajien 8 332 euron oikeudenkäyntikuluista.
Pariskunta osti asunnon mieheltä vuonna 1998. Kaupungin rakennusvalvontaviraston kolme vuotta myöhemmin suorittamassa tarkastuksessa rakennuksen vesikatossa todettiin painauma, joka todettiin rakenneviaksi. Yläpaarteen jatkokset eivät olleet normien ja hyvän rakennustavan mukaisia. Jatkospuun pituus oli joissakin kohdin vain kymmenen senttimetriä.
Myyjä oli itse rakentanut talon, joten hän oli hyvin tietoinen rakennusvirheestä. Käräjäoikeus piti uskottavana myös sitä, että hän tiesi pariskunnan hankkivan rakennusta asuntokäyttöön. Pariskunta vaati 28 257 euron korvausta, mutta kaksi asiantuntijaa piti sitä liian suurena. Myyjä vaati kanteen hylkäämistä ja oli valmis korjaaman vian omalla kustannuksellaan. Hän väitti, että kattoristikkorakenne oli 1980-luvun aikaisten normien mukainen.
