Oikeustieteen tohtori Petter Kavoniuksen mielestä tuomioistuimet voisivat edistää työllisyyttä ratkaisuissaan. Kavoniuksen SAK:n teollisuusalojen neuvottelukunnalle tekemän tutkimuksen mukaan Suomen perustuslaista, muusta lainsäädännöstä ja monista EU-sopimuksista löytyy eväitä sille, että työllisyyden edistäminen on velvoittavana periaatteena eräänlainen supernormi.
Kavonius esitteli tuoreen Työllisyyden edistämisen supernormi -tutkimuksensa tuloksia keskiviikkona Rovaniemellä pidetyssä seminaarissa. Tutkimuksessa esimerkkitapauksena oli korkeimman hallinto-oikeuden Vuotos-päätös.
Vaikka Vuotoksen rakentaminen olisi ollut merkittävä työllistäjä Lapissa, tuomioistuimet ratkaisivat asian puhtaan oikeusharkinnan perusteella, koska tarkoituksenmukaisuusharkintaan ei ollut laillisia edellytyksiä.
Vaasan hallinto-oikeuden puheenjohtaja, ylituomari Pekka Kainlauri korosti, että hän on edelleenkin tekemänsä päätöksen takana. Kainlauri kuvaili vesilain mukaista päätöksentekoprosessia Vuotoksessa ja piti sitä avoimena, läpinäkyvänä ja jopa demokraattisena.
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen painotti, että oikeuslaitos on tehnyt Vuotoksessa lainmukaiset päätökset. Kysymys on nyt siitä, että lakia tulee muuttaa niin, että päätöksiä tekevät poliittiset päättäjät. SAK ajaakin päätösvallan siirtämistä demokraattisesti valituille päättäjille.
Tuomari ei muuttaisi vesilakia
Kainlauri ei tue pyrkimyksiä vesilain muuttamiseksi ja tulkinnan avaamiseksi tarkoituksenmukaisuusharkinnan suuntaan.
"Tällaiseen poliittiseen päätöksentekijän päätökseen voitaisiin sisällyttää niin paljon alue -ja työvoimapoliittisia tavoitteita, että puhdas oikeusharkinta ei tule kysymykseen, vaan päätös tehtäisiin ehkä poliittisiin perustein."
Työ on osa kestävää kehitystä
Apulaisjohtaja Viialaisen mielestä kestävästä kehityksestä ei voida puhua, jos työllisyysnäkökohta jää alakynteen tai kokonaan sivuutetuksi. Kestävää kehitystä voi olla vain silloin, kun ympäristöhankkeissa otetaan huomioon niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologisetkin seikat.
"Periaatteeseen kuuluu myös kansalaisten oikeus työhön, jota ilman on mahdotonta edistää myöskään muita kestävän kehityksen lähtökohtia."
Lapin liiton edunvalvontapäällikön Jaakko Ylitalon mukaan Vaasan hallinto-oikeus astui Vuotos-päätöstä tehdessään selvästi lainsäätäjän tontille. Hallinto-oikeus suorastaan kieltäytyi ottamasta huomioon työllisyysnäkökohtia, vaikka niitä tarjoiltiin sille.
Ylitalo muistutti, että Lapin väkiluvun nettovähennys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 18 200 henkilöä. Itä-Lapin alueella väkiluku on samana aikana pudonnut noin 5 000 henkilöllä ja väen väheneminen jatkuu edelleen.
Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen ihmetteli ristiriitaa säädettyjen lakien ja käytännön toimien välillä. Esimerkkinä hän sanoi työvoimaviranomaisten vuoden alusta käyttöönottaman työllisyysmäärärahojen jakoperusteiden muutoksen. Sallan kohdalla se merkitsi sata työtöntä lisää.