Oikeudenmukaisuuden tunne vaikuttaa suoraan ihmisten onnellisuuteen. Taloudelliset mittarit eivät ole ainoa keino, kun arvioidaan onnellisuutta. Suomalaisille myös perhe ja parisuhde ovat tärkeitä. Kansanviisaus vakuuttaa myös, että raha ei tuo onnea. Se korostaa vaatimattomuuden ihannetta ja hillitsee kateutta.
Asian toinen puoli on, että nyky-yhteiskunnassa rahattomuus tekee elämän hetkessä sietämättömäksi. Turvaverkkojen varassa eläminen takaa perusturvan, mutta samalla passivoi ja rajoittaa elinpiiriä.
Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O´Brien arvioi äskettäin, että hyvinvointi säilyy, jos pystytään estämään eriarvoisuuden lisääntymisestä johtuva yhteiskunnan kahtiajakautuminen. Hyvinvoinnin keskellä yhteiskuntaa on viime vuosina uurtanut toinen pohjavire, jossa pitkittyvä työttömyys on johtanut syrjäytymiseen ja myös mittavaan lapsiperheköyhyyteen.
Vaikka talouden mittarit eivät kerro kaikkea ihmisten onnellisuudesta, ei niitä voi kokonaan ohittaa. Pisa-tutkimuksissa huipulle yltänyt suomalaisnuoriso joutuu kohtaamaan työelämän murroksen ja ikääntymisestä aiheutuvan painolastin.
Monissa Euroopan maissa nuoret ovat lähteneet kadulle osoittamaan mieltään ja mellakoimaan, koska tuntevat, että he jäävät järjestelmässä väliinputoajiksi. Arabimaissa nuoriso lähti kadulle demokraattisten oikeuksien perään.
Kansallinen kertomus yhteisvastuusta voi massatyöttömyyden kohtaavista nuorista tuntua ontolta, kun edessä on näköalaton tulevaisuus. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on pohjoismaisen hyvinvointivaltion peruspilari.
Jos se murretaan, ovat edessä toisen mittaluokan ongelmat.