Madridin pommi-iskun vielä elossa olevien tekijöiden oikeudenkäynti päättyi 2. heinäkuuta. Oikeuden istunto kesti neljä ja puoli kuukautta. Oikeudenkäynti oli laajin, mitä Euroopassa on koskaan järjestetty ääri-islamilaisten iskujen jälkeen.
Tuomioistuimella oli kaksi haastetta. Ensinnäkin sen piti varoa juuttumasta "salaliittoteorioihin", vaikka niiden kannattajat olivat hyvin järjestelmällisesti jo kolmen vuoden ajan yrittäneet kaikin voimin kyseenalaistaa sen, olivatko nämä attentaatit - joiden tekijäksi Al-Qaida on ilmoittautunut - lopulta sittenkään islamistien tekemiä.
Toinen haaste oli se, olivatko syytteet riittävän vankkoja. Syytettyinä oli paitsi pommien asettajia - joista seitsemän teki joukkoitsemurhan poliisin piirittäessä heitä kolme viikkoa attentaatin jälkeen - myös heidän rikostovereitaan ja yllyttäjiään.
Syyttäjät, samoin kuin yli kolmesataa todistajaa ja seitsemänkymmentä asiantuntijaa, joita kuultiin televisioidun oikeudenkäynnin aikana, saivat "salaliittoteorian" kannattajat naurunalaisiksi. Oikeus teki tyhjäksi heidän viimeisen yrityksensä väittää, että ETA olisi osallistunut attentaatteihin. Näin he yrittivät osoittaa perustelluiksi Jose Maria Aznarin hallituksen yritykset kääntää epäilykset baskijärjestöä vastaan, kolmea päivää ennen vuoden 2004 maaliskuun vaaleja, joissa Aznar lopulta syrjäytettiin vallasta.
Oikeudenkäynti vahvisti syyttäjän näkemyksen, jonka mukaan attentaatit olivat vastaus siihen, että Espanja oli lähtenyt Yhdysvaltain rinnalla Irakin sotaan. Al-Qaida tuki tuota reaktiota ja paikalliset jihadistisolut toteuttivat iskut.
Tutkinnan aikana kerätyt lukuisat todisteet olivat vahvempia kuin monien syytettyjen vakuuttelut viattomuudestaan, joskin junien matkustajien ristiriitaiset todistajanlausunnot auttoivat eräitä heistä.
Sen sijaan oikeuden oli hetkittäin vaikea todistaa muuta kuin konkreettista vastuuta attentaattien valmistelussa. Niinpä yksi salaliiton oletetuista yllyttäjistä, Rabei Osman Al-Sayed, jota kutsutaan nimellä "Mohammed Egyptiläinen", onnistui kiistämään yhden häntä vastaan esitetyistä todisteista: Italian salaisen palvelun nauhoittaman puhelinkeskustelun.
Kääntäjät kyseenalaistivat italialaisten virkaveljiensä käännöksen, joiden mukaan Mohammed Egyptiläinen olisi keskustelussa sanonut: "operaatio oli minun ideani".
Syyttäjänvirasto, joka piti attentaatteja "jihadistien ja al-Qaidaan yhteydessä olevan solun" työnä, vaati yhteensä kaikkiaan 311 865 vuoden vankeustuomioita. Syytetyt kiistivät kaiken osallisuutensa attentaatteihin ja kaikki yhteydet ääri-islamilaiseen ryhmään.
Real Instituto Elcano -tutkimuskeskuksen terrorismintutkimusohjelman johtaja Fernando Reinares näki oikeudenkäynnin todistaneen yhden nykyisen jihadismin toimintatavoista. Iskuissa yhdistyy kolme elementtiä.
"Al-Qaida nimeää kohteen, tällä kertaa Espanjan, ja siihen yhteydessä olevat ryhmät - tässä tapauksessa marokkolaisen GICM-islamistiryhmän - auttavat valmisteluissa, ja kolmanneksi tarvitaan vielä iskun yhteydessä aktivoitavien paikallisten solujen tuki."
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate