Nokia kiehtoo. Kuluttaja hypistelee mielellään uusinta kännykkämallia, pörssianalyytikko ihastelee tuloslukuja.
Entisen FIM-pankkiiriliikkeen, nykyisen Glitnir-pankin pääanalyytikko Jussi Hyöty on seurannut Nokiaa pitkälle toistakymmentä vuotta. Osavuosiraportin seuraavat toisiaan, mutta Hyöty on yhä innostunut.
"Nokia on ainoa suomalainen aidosti globaali yhtiö", Hyöty perustelee.
Nokian tulosluvuista ja strategisista päätöksistä pystyy päättelemään koko matkapuhelintoimialan kehittymisen. Niitä voi sitten verrata siihen, mitä oppikirjat sanovat toimialojen muutoksista, Jussi Hyöty jatkaa.
"Nokian historiassa asiat ovat napsahtaneet tosi nätisti paikalleen. Oikeat asiat on tehty oikeassa järjestyksessä. Peruslinjaus on ollut käsittämättömän onnistunut", Hyöty ihastelee.
Tuuriakin on ollut mukana.
Kun Nokiaan iski niin sanottu logistiikkakriisi 1990-luvun puolivälissä, oli yhtiö vielä verraten pieni. Jos tuotanto- ja kuljetusvaikeudet olisivat tulleet 1990-luvun lopussa, olisi se voinut olla hyvinkin kohtalokasta, Hyöty pohtii.
"Logistiikka ja tuotanto pantiin Nokiassa kuntoon juuri ennen toimialan voimakasta kasvua. Näin se pääsi kasvuun tosi tehokkaalla organisaatiolla", Hyöty selvittää.
Nokia oli jo markkinajohtaja, kun ala ajautui pahaan komponenttipulaan. Markkinajohtaja oli tässä tilanteessa kilpailijoitaan vahvemmassa asemassa.
Nokia toimii alalla, jossa muutokset voivat olla tosi nopeita. Nokian lähiajan suurimmaksi uhaksi Jussi Hyöty laskee sen, että tulee sellainen trendi, jossa Nokia ei ole mukana. Ja samaan aikaan perusbisnes lähteen laskettelemaan alamäkeä. Hän viittaa vuoteen 2004, jolloin Nokialla ei ollut tarjota kuluttajille simpukkamallista puhelinta.
"Pidemmällä aikavälillä on tärkeää, että Nokia löytäisi uusia kasvujalkoja nykyiselle liiketoiminnalle. Ja sitähän nyt ollaan tekemässäkin", Hyöty toteaa.
Amerikkalaisen karttafirman Navteqin osto käsittämättömältä tuntuvalla 5,7 miljardilla eurolla oli Hyödyn mukaan juuri signaali tulevaisuuteen varautumisesta.