Oi­keis­to­po­pu­lis­tin ka­don­nut ve­to­voi­ma

Totuuden hetki on koittanut Itävallan politiikan kauhukakaralle, Jörg Haiderille. Kaikki gallupit ennen sunnuntain parlamenttivaaleja ovat povanneet hänen tuoreimman puolueluomuksensa BZÖ:n jäävän neljän prosentin äänikynnyksen alle.

Haiderista on tällä vuosikymmenellä tullut maakuntasarjan poliitikko. Hän on eteläisen Kärntenin osavaltion pääministeri.
Haiderista on tällä vuosikymmenellä tullut maakuntasarjan poliitikko. Hän on eteläisen Kärntenin osavaltion pääministeri.

Totuuden hetki on koittanut Itävallan politiikan kauhukakaralle, Jörg Haiderille. Kaikki gallupit ennen sunnuntain parlamenttivaaleja ovat povanneet hänen tuoreimman puolueluomuksensa BZÖ:n jäävän neljän prosentin äänikynnyksen alle.

Kutakuinkin tarkalleen 20 vuotta sitten alkoi Haiderin nousu Itävallan politiikan kiintotähdeksi. Syksyllä 1986 hänet valittiin Vapauspuolueen (FPÖ) puheenjohtajaksi myrskyisässä kokouksessa.

Karismaattinen Haider alkoi välittömästi reivata entisen liberaalipuolueen kurssia jyrkästi oikealle.

Puolue otti vaaliaseikseen ulkomaalaispelot ja vanhojen valtapuolueiden korruptoituneisuuden. Puolueen äänisaalis nousi vaali vaalilta aina 27 prosenttiin saakka (1999).


Vuoden 1999 vaaleihin
saakka muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä Haiderin puolueen kanssa. Vuosituhannen vaihteessa Itävallan kahden perinteisen suurpuolueen, sosiaalidemokraattisen SPÖ:n ja konservatiivisen ÖVP:n suhteet olivat niin pahassa umpisolmussa, ettei yhteishallituksen muodostamisesta tullut mitään.

Konservatiivien tuore johtaja Wolfgang Schüssel teki tuolloin radikaalin siirron ja houkutteli Haiderin puolueen hallitukseen.

Ulkomaalaisvihamielisen puolueen nousu Itävallan hallitukseen järkytti pahasti monia länsieurooppalaisia. Itävalta asettiin pikavauhtia muiden EU-maiden boikottiin. Poliittisia pakotteita pidettiin voimassa puolisen vuotta.

Rakkikoirapuolueen nostaminen hallitukseen oli nerokas veto Schüsseliltä. Vaikka Haider itse aika pian palasi Wienin hallituskorttelista Kärntenin osavaltion pääministeriksi, merkitsi hallitusvastuu populistiselle FPÖ:lle kesyyntymistä.

Pääministeri Schüsselin ja hänen ÖVP-puolueensa suosio kääntyi nousuun, mutta Vapauspuolueelle kävi huonommin. Vuoden 2002 ennenaikaisissa vaaleissa FPÖ:n äänisaalis romahti kymmeneen prosenttiin.

Puolue jatkoi hallituksessa mutta ajautui sisäiseen taisteluun ja jakaantui lopulta kahtia. Haider keräsi uskollisimmat mukaansa ja perusti uuden puolueen, Itävallan tulevaisuuden liiton (BZÖ) viime vuoden huhtikuussa.

BZÖ jatkoi hallitusyhteistyötä konservatiivien kanssa, kun taas Vapauspuolueeseen jääneet siirtyivät oppositioon. Puolueiden välillä on vaikea löytää eroa, ratkaisevaa tulee olemaan johtohenkilöiden vetovoima äänestäjien keskuudessa. Eniten huomiota on herättänyt BZÖ:n vaatimus 300 000 ulkomaalaisen kyyditsemisestä maan rajojen yli.

56-vuotias Jörg Haider ei ole BZÖ:n vaalikampanjan veturi eikä enää puolueen puheenjohtajakaan, vaan mainoskampanjaa vetää kesällä puheenjohtajaksi valittu Peter Westenthaler. Haider vetelee kuitenkin vanhaan tapaan naruja kotikaupungissaan Klagenfurtissa. Puolueen viime hetken takaisku oli, kun viikko ennen vaaleja BZÖ:hön kuulunut oikeusministeri Karin Gastinger ilmoitti eroavansa puolueesta.

Ilmoita asiavirheestä