Suomen olympiakomiteassa on viime aikoina aprikoitu muutakin kuin seuraavan puheenjohtajan arvoitusta.
Ateenan kesäolympiakisat elokuussa pistivät käytetyt keinot puntariin ja tylysti roskakoriin.
"Ohjeemme kisoihin valmistautumiseen on todettu oikeiksi, mutta niiden noudattamisessa lipsuttiin", sanoo Suomen Olympiakomitean valmennuspäällikkö ja Ateenan olympiaryhmän joukkueenjohtaja Kari Niemi-Nikkola.
Ateenassa olleet ja sieltä häpeissään kotiin tulleet pitivät analysointipäivänsä pari viikkoa sitten.
"Yhtenä käsittelyn kohteena oli media, ja aihe puhuttikin lähes kaksi tuntia. Kentällä tarvitaan kovuutta, mutta sitä tarvitaan myös median käsittelyssä. Todettiin, ettei mediaan pidä mennä omilla ehdoilla surffailemaan", Niemi-Nikkolakin kritisoi useamman urheilijan löperöjä kommentteja omien epäonnistumistensa perään.
Piti tulla kahdeksan, mutta tuli vain kaksi
Suomen tavoite Ateenasta oli kahdeksan mitalia. Vain kaksi tuli, mutta yleisurheilusta ei edes yhtä, jonka perässä ikuisen kaupungin lämmössä vätysteltiin.
Yleisessä alakulossa katkesi lähes sadan vuoden kesäkisojen kultamitaliputki. Silti romahduksesta päävastuussa olleet ja olevat napottavat tyynesti asemissaan.
Niemi-Nikkola on Olympiakomitean palkollinen, joten turha udella hänen mieltään Tapani Ilkan varovaiseksi käyneestä halusta hinkua jatkamaan jo 16 vuotta kestänyttä puheenjohtajuutta tai Urheiluliiton päällikön Ilkka Kanervan intoa Ilkan paikalle.
"Puheenjohtajan valinta on muiden kuin minun kontolla", Niemi-Nikkola väistää viisaasti omaa ruutuaan ajatellen.
Ilkkojen puolesta ei puhu sekään, että Suomi oli Ateenan mitalitilastossa sijalla 62.
"Väestöön suhteutettuna Suomen sija oli 32", Niemi-Nikkola lieventää.
Suomalaisten suunnitelmissa oli kerätä 13 haarukassa 4-8 ollutta sijoitusta. Ainoastaan neljään pystyttiin.
Sijoilta 9-16 piti löytyä 20 suomalaisen nimi ja niitä löytyikin 19, mutta paljonko se lohduttaa vain mitalien merkitessä kilpaurheilussa jotain.
"Sijasta 17 eteenpäin oli 24 urheilijaa", Niemi-Nikkola kaivaa pahnan pohjimmaisia.
Ulkomaille mentävä, mutta kutsut harvassa
Suomessa on usein haluttu vertailla pohjoismaita keskenään. Ateenan vertailu on vain kahden mitalin ja 21 pisteen Suomelle murskaava. Ruotsi saalisti seitsemän mitalia (4 kultaa) ja 116 pistettä. Tanskan 96 pistettä sisälsivät kahdeksan mitalia ja Norjan 68 pistettä kuusi (viisi kultaa).
"On arvioitu, että jokaiseen mitaliin tarvitaan 3-4 mahdollisuutta. Me onnistuimme vain kerran kahdeksasta", Niemi-Nikkola selvitti äskettäin Urheilumuseoklubin kokouksessa.
"Se on tullut selväksi, etteivät suomalaiset opi menestyksen avaimia pelkästään kotimaassa olemalla ja kilpailemalla. Arvokisojen mitalia haluavien on mentävä nykyistä selvästi enemmän ja laajemmalla joukolla ulkomaille tasoaan mittaamaan."
Suomalaisten ongelma on kuitenkin se, ettei kutsuja Euroopan superkisoihin tule kuin harvoin ja harvoille. Pienen pohjolan maan pitkä ja vahva yleisurheilumaine on uuvahtanut Helsingin ensi vuoden MM-kisojen edellä hävettävän alas.
Arvo ja asema
täytyy ansaita
Ruotsissa herättiin karuun todellisuuteen 1995 Göteborgin MM-kisojen jälkeen. EM-kisat Münchenissä 2002 enteilivät jo vahvasti, miten länsinaapurimme tähdet pärjäävät maailmankin mitassa. EM-Göteborg 2006 innostaa ruotsalaisia entisestään.
"Ruotsissa laadittiin taannoin selkeät tehostamistoimet, joihin saatiin myös rutkasti rahaa. Suomessa urheilun sponsoriraha on vuositasolla 50 miljoonaa euroa, mutta Ruotsissa nelinkertainen", Niemi-Nikkola vertailee.
Rahan niukkuuden hän arvioi vaivaavan jatkossakin. Lisäksi Suomessa haittaa pitkäjänteisyyden puute.
"Huippu-urheilun arvo ja asema täytyy ansaita. Meillä on saatava aikaan vähintään olympiadin mittainen jakso tekemiseen. Valmentajien rooli on avainasemassa. Vain täysipäiväiset valmentajat voivat sitouttaa urheilijat jokapäiväiseen ja täysipainoiseen tekemiseen ja tekemisensä tarkkailuun."
Urheilijoiden ja johtajien kuilua on aina kitisty leveäksi, mutta nykyisin etäisyys on entistäkin ammottavampi. Osapuolet istuvat eri puolilla leveää pöytää välissään myös omia etujaan ajavat agentit. Jos agentit muuta väittävät, se on yhtä kuin poliitikkojen "minua on tulkittu väärin."
"Suomella on talvilajeissa luontaiset edellytykset menestyä ja kilpailukin käsittää vain 30-80 maata. Kesälajeissa Suomen on mahdollista kerät kymmenenkin olympiamitalia, mutta siihen tarvitaan täsmäaseita. Kilpailu laajenee ja kiristyy, sillä Suomen päälajeissa on jo 120 maata menestyksiä jahtaamassa", Niemi-Nikkola huomauttaa.