Talouden asiantuntijoista koostuva arviointineuvosto pitää pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitetta ja aikataulua julkisen talouden tasapainottamiseksi pääosiltaan oikeana. Sen sijaan neuvosto arvostelee tiukasti useita hallituksen toimenpiteitä.
Talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen arviointia varten vuonna 2014 perustetun riippumattoman talouspolitiikan arviointineuvoston tällä viikolla julkaisemassa raportissa moititaan suorasanaisesti hallituksen kilpailukykypaketin ja siihen liittyvien ”pakkolakien” perusteena käytettyjä laskelmia, veropolitiikkaa ja koulutusleikkauksia.
Talousviisaita epäilyttää eritoten hallituksen verolinja. Hallitushan on lyönyt lukkoon, ettei kokonaisveroastetta nosteta tällä vaalikaudella. Sitoutuminen tietyn veroasteen säilyttämiseen on puhtaasti poliittinen päätös. Asiantuntijoiden mukaan se ei ole perusteltu, sillä tutkimustieto ei tue valittua verolinjaa.
Neuvoston mielestä talouden sopeuttaminen vain menoja ja sosiaaliturvaa leikkaamalla rajoittaa turhaan talouspolitiikan keinoja. Sitä kummeksutaan, ettei veroja olla valmiita nostamaan edes niissä tapauksissa, joissa se parantaisi verojärjestelmän tehokuutta.
Keinoksi neuvosto tarjoaa siirtymistä nykyistä tasaisempaan arvonlisäveroon, jonka se arvioi mahdollistavan merkittävät verotulojen lisäykset ja samalla tehostavan verojärjestelmää.
Hallituksen kilpailukykypakettiin liittyy neuvoston mielestä useita ongelmia. Varsin riskialttiina pidetään yritysten työvoimakustannusten alentamisen rahoittamista pienentämällä julkisen sektorin kustannuksia. Samalla ruokitaan työttömyyttä tilanteessa, jossa työttömien määrä on suuri.
”Pakkolaeille” ei niin ikään sada kiitosta. Kokemuksesta tiedetään, että näin saatu hyöty saattaa jäädä varsin lyhytaikaiseksi. Palkansaajat vaatisivat jossain vaiheessa kompensaatiota menetyksistään.
Koulutukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin kohdistuvat leikkaukset syövät neuvoston näkemyksen mukaan tuottavuutta ja tulevaa kasvua, ja siksi niistä tulisi pidättäytyä.
Arviointineuvoston raportti tukee niitä kriittisiä käsityksiä, joita hallituksen toimenpiteistä on esitetty useaan otteeseen sen lyhyen historian aikana. Raportti vahvistaa, etteivät läheskään kaikki linjanvedot perustu punnittuun tietoon, laskelmiin ja vaikutusarvioihin.
Hallituksen on syytä lukea neuvoston raportti tarkkaan ja ottaa se vakavasti, sillä hallituksella ei ole enää varaa löperöihin päätöksiin. Talouden perustan kuntoon saattamiseksi kannattaa kuunnella neuvoja senkin uhalla, etteivät ne sovi yksiin poliittisten julkilausumien kanssa.
Rakentava kritiikki on aina hyvästä. Raportti ei kuitenkaan pyyhi pois sitä tosiasiaa, että Suomen talous rämpii suossa ja että sen vuoksi tarvitaan koviakin toimenpiteitä. On parempi tehdä jotakin, virheitäkin, kuin olla tekemättä mitään.
Pääkirjoitus