Puoluejohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) käsitys pienituloisen kuukausiansioista poikkeaa tilastoarvoista noin kahdella tuhannella eurolla. Urpilainen kirjoittaa nettipäiväkirjassaan pitävänsä alle 3 000 euroa kuussa ansaitsevia pienituloisina.
Aito pienituloinen voi vain unelmoida kolmen tonnin kuukausituloista. Tilastokeskus määrittää pienituloiseksi eli köyhäksi ihmisen, joka saa rahaa 1 090 euroa tai vähemmän kuussa.
Euroopassa yleisesti käytettävä määritelmä tarkoittaa henkilöä, jonka käytössä on vähemmän kuin 60 prosenttia kansalaisten keskitulosta. Eri maiden luvut lasketaan kunkin maan keskitulosta. Pienituloisuuden rajat määritellään erikseen erisuuruisille ruokakunnille.
Keskipalkka eri
kuin keskitulo
Pienituloisuuden määrittelyssä käytetty keskitulo ei ole sama kuin keskipalkka, sillä siihen lasketaan palkkojen lisäksi eläkkeet ja tulonsiirrot. Suomalaisten, mukaan luettuna eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja muut tulonsiirroilla elävät, keskitulo on noin 1 800 euroa kuussa.
Opiskelijoiden keskitulo oli vuonna 1997 vajaat 800 euroa kuussa.
Suomalaisten keskipalkka on 2 941 euroa kuussa. Luku tarkoittaa kokoaikatyötä tekevien keskiansiota, eli jos suomalaisten kokopäivätyöntekijöiden palkat laitettaisiin jonoon, keskimmäinen palkoista olisi 2 941 euroa.
Palkoista laskettu aritmeettinen keskiarvo olisi korkeampi kuin 2 941 euroa, sillä huippujohtajien miljoonatilit hinaavat keskiarvoa ylös. Tilastotermeissä syntyy helposti sekaannuksia, ja arvioijan näkökulmakin voi heittää. Verkkokeskusteluissa Urpilaisen pienituloisuusmääritelmää on arvosteltu muun muassa kymppitonnin kuussa tienaavan ja arjesta vieraantuneen blondin tekemäksi.
Keskipalkasta puhuminenkin voi vinouttaa käsitystä suomalaisten käytettävissä olevan rahan määrästä. Tonnilla tai vähemmällä kuussa joutuu selviytymään yli 700 000 suomalaista.
Pienituloisten tai köyhien elämäntilanteet ovat erilaisia. Opintotuella elävälle nuorelle köyhyys on toivottavasti vain väliaikaista, toisin kuin eläkeikää hipovalle pitkäaikaistyöttömälle.
Suurin köyhien ryhmä ovat eläkeläiset, lähes 200 000 henkeä. Joka kuudes köyhä on työtön ja noin puolet kaikista työttömistä lasketaan köyhäksi. Pienituloisista joka kuudes on opiskelija, yksi kymmenestä köyhästä on palkansaaja.
Sinkuilla suurempi
köyhyysriski
Alle 18-vuotiaita köyhäksi määritellyissä kotitalouksissa asuu 150 000. Noin joka seitsemäs alle 18-vuotias lasketaan köyhäksi.
Pienituloisista noin joka kolmas asuu yksin. Köyhimpiä köyhistä sinkuista ovat alle 35-vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat. Yksin asuvien köyhyysriski on korkeampi kuin perheellisten.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten määrä oli alimmillaan edellisen talouslaman aikana vuonna 1993, jolloin heitä oli 325 000, alle puolet uusimmista tilastoluvuista vuodelta 2007. Nurinkuriselta vaikuttava ilmiö johtuu siitä, että köyhyyttä arvioidaan suhteessa keskituloihin. Talouden kääntyessä parempaan keskitulot kasvavat ja köyhyysrajakin nousee.
Yli puolet pienituloisista kokee, ettei raha riitä tavanomaisiin menoihin. Kolme köyhää neljästä pitää asumismenoja rasittavina.