Oulu on taloudeltaan Suomen vahvimpia kaupunkeja, mutta senkin näkymät ovat nopeasti synkistymässä. Kaupunki pystyy onnekseen yhä investoimaan, sillä juuri nyt tarvitaan julkista rakentamista.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäisen näkemyksen mukaan Oulu yliverottaa asukkaitaan. Kun kaupunginjohtaja Matti Pennanen maanantaina esitteli ensi vuoden talousarviota, saivat Evan tulkinnat osakseen vain tuhahtelua ja muistutuksen siitä, että viime kerralla sieltä ehdotettiin varojen sijoittamista osakkeisiin. Jos niin olisi tehty, olisi Oulun talousarvioesityksen teko ollut karua puuhaa. Helppoa se ei ole ollut nytkään, sillä näkymät ovat nopeasti synkistymässä.
Tämä tosiasia puolestaan korostaa siitä, että kuntapolitiikan tärkeimmän vuotuisen asiakirjan julkistamiselle olisi mikä tahansa päivä parempi kuin kunnallisvaalien jälkeinen maanantai, jolloin kaikkien huomio on vielä muualla.
Ei pitäisi olla ylivoimaista muuttaa talousarvion valmistelurytmiä niin, että vaalivuonna julkistaminen olisi ennen vaaleja -- jolloin ehdokkaatkin voisivat ottaa kantaa asioihin -- tai sitten edes jonain muuna päivänä kuin heti vaalien jälkeen.
Kunnallispoliittisen keskustelun aiheita budjettiehdotuksessa nimittäin on. Pennanen väläytti aivan vakavissaan mahdollisuutta Oulun veroprosentin nostoon lähivuosina. Pelivarat on syöty ja menot kasvavat selvästi nopeammin kuin tulot.
Puhe veroprosentista on lähinnä herättelyä siihen, että Oulunkin talouden todellisuus on nopeasti synkistymässä syistä, joille kaupungin itsensä on vaikea mitään voida. Tällä hetkellä ei mitään paineita veron nostoon ole, sillä Oulun talous on suomalaisittain vahva. Tämän syksyn aikana budjettiuutisissa kautta maan kuullaan, kuinka monen kunnan tilanne on jo kovin kehno.
Asioita pahentaa kaikkialla se, että kuntienkin lainakulut ovat nousussa. Kunnat sentään lainaa vielä saavat, mutta moni yksityinen investointi on hyytymässä rahan saannin vaikeuksiin, myös Oulun seudulla.
Pennasen budjettiesityksessä investointeja on mukana paljon -- myös niitä, joista ei vielä ole valtuuston lopullista rakentamispäätöstä, kuten Kastellin monitoimitalo ja kallioparkki. Ratkaisujen aika on kuitenkin pian käsillä.
Juuri tässä suhdannetilanteessa on järkevää pitää julkisten rakennusinvestointien määrää korkealla. Oululle se on vielä mahdollista, monelle muulle kunnalle ei. Rakentamisen hyytyminen laskee hintatasoa, ja isojen julkisten investointien työllistävä vaikutus voi olla alalla ratkaisevan tärkeä kuopan yli pääsemiseksi.
Oulun budjettiesitystä varjostaa sama tosiasia kuin valtionkin budjettikirjaa. Juuri nyt ei kukaan voi tietää, miltä talouden todellisuus joidenkin aikojen kuluttua näyttää. Jos edessä on dramaattinen käänne kehnompaan, silloin menevät myös budjetit uusiksi, ja tästä Pennanenkin varoitti. Vaihtoehtona on raju velkaantuminen ja vaikeuksien kasaaminen sitä kautta.
Vaikka investoinneista paljon puhutaan, leijonanosa rahoista menee sosiaali- ja terveyskuluihin ja opetukseen. Ne ovat pitkälti lakisääteisiä kuluja, eikä tällaisten palveluiden huonontaminen muutenkaan ole mahdollista. Ikääntyminen vain lisää kustannus- ja investointipaineita, sillä hoito ja hoitopaikat on järjestettävä.
Uudet kuntapäättäjät kaikkialla joutuvat valmistautumaan siihen, että edessä on niukkuuden jakamista. Talouden yleinen heikentyminen tulee hetkellä, jolloin kuntataloudet ovat jo valmiiksi tiukoilla.