Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kyösti Oikarinen on nostanut rohkeasti esiin ajatuksen pormestari-järjestelmän käyttöönotosta Oulussa. Ajankohta keskus-telulle on mitä otollisin kunnallisvaalivuonna.
Professori Kyösti Oikarinen ei voi ylpeillä kunnallispoliittisen kokemuksensa pituudella, ei ainakaaan Oulun valtuuston vanhojen konkarien rinnalla. Sitä ilahduttavampi on se aktiivinen rooli, jonka hän on ottanut valtuuston puheenjohtajana.
Keskustalainen Oikarinen valittiin Oulun korkeimpaan luottamustehtävään vasta elokuussa 2007, ensimmäisellä valtuustokaudellaan, mutta se ei ole estänyt häntä toimimasta jämäkästi ja ottamasta kantaa vaikeisiinkin asioihin. Tuorein esimerkki Oikarisen aktiivisuudesta on hänen esityksensä siitä, että Oulussakin pitäisi selvittää mahdollisuudet valita pormestari kaupunkia johtamaan.
Jokin aika sitten Oikarinen ehdotti Oulun ja Lapin yliopistojen yhdistämistä. Hän on kantanut huolta myös kaupungin vanhuspalveluista ja osallistunut aktiivisesti tilaisuuksiin, joissa on puhuttu kaupungin tulevaisuudesta. Niin hän teki jo kulttuurilautakunnan johtajanakin.
Keskustan valtuutettu Juha Huikari nosti Oulussa niin sanotun pormestarimallin keskusteluun, kun Kari Nenonen irtisanoutui kaupunginjohtajan paikalta viime vuonna. Silloin keskustelulle ei syntynyt edellytyksiä ajan puutteen takia. Poliittisten ryhmien huomion vei valtataistelu, jonka tuloksena valtuusto valitsi SDP:läisen Nenosen tilalle kokoomuslaisen Matti Pennasen entiseltä toimenkuvapohjalta.
Oulu ei voi vaihtaa johtamisjärjestelmäänsä nopeasti, mutta tarvetta muutokseen on monista eri syistä. Jos vaaleilla valittu pormestari johtaisi Oulua, se lisäisi yleistä kiinnostusta kunnallispolitiikkaa kohtaan. Presidentinvaaleissa on nähty, mikä vaikutus suoralla henkilövaalilla on äänestäjiin.
Toinen tärkeä syy on demokratian vahvistuminen. Virkamiehet pyörittävät nykyisin kunnan luottamuselimiä asiantuntemuksensa ja valmisteluvaltansa takia. Pormestari ja apulaispormestarit voisivat heilauttaa vaakaa luottamusmiesten hyväksi edellyttäen, että heille luodaan hyvät työskentelyedellytykset maksamalla palkka tehdystä työstä. Muuten he eivät ehdi paneutua kaupungin strategioihin ja uudistamistarpeisiin kunnolla.
Kolmas perustelu pormestarijärjestelmälle on se, minkä Oikarinenkin mainitsi Kalevassa. Oulu on niin iso kaupunki, että sen korkeimmille luottamushenkilöille olisi kohtuullista maksaa korvaus aikaa vievistä uhrauksista kaupungin hyväksi. Se auttaisi myös saamaan kaupungin johtoon päteviä ihmisiä.
Kunnallisvaaleihin on aikaa puoli vuotta. Juuri nyt on oikea hetki avata keskustelu pormestarijärjestelmän hyvistä ja huonoista puolista sekä sen soveltuvuudesta Ouluun. Kyseessä on erittäin suuri uudistus, josta pitää puhua avoimesti ennen vaaleja. Sille on myös syytä hakea tukea äänestäjiltä, mikäli uutta johtamisjärjestelmää aiotaan lähteä selvittämään ja viemään eteenpäin ensi vaalikaudella - kuten syytä olisi.
Muurinmurtajana toimineen Tampereen kokemukset pormestarista ovat rohkaisevia. Vantaalla mietitään puolestaan palkan maksua tärkeimpien luottamustehtävien hoidosta. Oulunkin olisi hyvä olla edelläkävijöiden joukossa maan kuudenneksi suurimpana kaupunkina.
Oulun johtoon pitäisi valita pormestari vuoden 2012 kunnallisvaaleissa tai niiden tuloksena. Sitä hitaampi vauhti on yhtä tyhjän kanssa. Oulun kunnallisvaaliehdokkailta ja puolueilta kysytään nyt määrätietoisuutta ja ennakkoluulottomuutta.