Professori Juha Hakala kirjoitti viime viikonvaihteen kolumnissaan suomalaisesta alkoholipolitiikasta. Kolumnissa viitattiin Työterveyslaitoksen ex-pääjohtajan Harri Vainion arvioon, jonka mukaan kansantulostamme jää puuttumaan palkkoina ja palkkojen kerrannaisvaikutuksina 14,5 miljardia euroa vuodessa. Arvio perustuu kuitenkin väärinkäsitykseen. Väärä laskutapa moninkertaistaa todellisen luvun. PYLL-indeksin (Potential Years of Life Lost) avulla laskettu luku ei myöskään kuvaa todellisia kustannuksia vaan potentiaalisesti menetettyjä elinvuosia.
Kolumnissa mainitusta alkoholin kokonaiskulutuksesta on olemassa monenlaisia tilastoja. Professori Hakalan käyttämien tilastojen luvut olivat 2,9 litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohti vuonna 1968 (Kuusi 2003: Viinistä vapautta. Alkoholi, hallinta ja identiteetti 1960-luvun Suomessa) ja 11,2 litraa vuonna 2014 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016). THL:n vuonna 2010 julkaiseman Suomi juo -teoksen mukaan kokonaiskulutus oli 3,6 litraa vuonna 1968 ja Päihdetilastollisen vuosikirjan 2015 mukaan 9,3 litraa vuonna 2014.