Eri kansalaisopiston puukontekokursseja käy kiittäminen siitä, että sotkamolainen Esko Vilminko hankkii tänä päivänä elantoaan metsäsuksia tekemällä. Kun puukkomarkkinoilla rupesi liikkumaan enemmän myyjiä kuin ostajia, niin Ohravaaralla ruvettiin miettimään uutta tuotetta puukkojen rinnalle.
"Tuttavat aina kehuivat, kuinka hyvä puusuksella on hiihtää. Tein sitten itselle ensimmäiset sukset pari vuotta sitten. Nyt sitten pitäisi elättää itsensä tällä", Vilminko kertoo.
Puusuksien valmistajaksi ei koulun penkillä opi. Oppia sotkamolainen puusuksentekijä on hakenut Hankasalmelta, jossa lähes 80-vuotias suksimestari Erkki Ylönen yhä edelleen suksia valmistaa. Muita puusuksentekijöitä ei hevin löydy.
"Ylönen on neuvonut paljon. Hän on antanut hyviä vinkkejä ja ohjeita", Esko Vilminko kiittelee.
Tervattu pitää
Vilmingon suksiverstaalla valmistuu tällä hetkellä metsäsuksea, joka tunnetaan joko Kajaanin tai Paltamon mallina. 78 milliä leveitä sälesuksia löytyy joko 275 sentin tai kolmen metrin mittaisena. Osa suksista on valmistettu pelkästään koivusta, mutta myös hyvälaatuista mäntyä käytetään jatkossa.
"Tämä malli on aikanaan matkasukseksi tehty. Tiettömien taipaleiden takaa on voitu hiihdellä 30 kilometriä kylille reppu selässä. Tänä päivänä metsäsuksia kysyvät metsästäjät ja luonnossa liikkujat", Esko Vilminko kertoo.
Tulevaisuudessa Vilmingon verstaalta löytyy suksia myös valmiita latuja hiihteleville.
"Ajatuksena on ruveta tekemään myös lyhyempää ja kapeampaa latusuksea. Minulla on yhdet Ylösen tekemät latusukset, joilla hiihdin viime talvena 500 kilometriä. Tervatuissa suksissa pito on mahdoton ja luisto riittävä. Ei tarvitse pito- ja luistovoiteiden kanssa tährätä", sotkamolainen suksentekijä kehaisee.
Liikaa tervaa ei suksien pohjaan kannata mennä laittamaan. Vilminko käyttää tervaliuosta, jossa puutärpättiä on 70 prosenttia.
"Tervaa ei tarvitse lontata pohjiin mahdottomasti. Riittää kun sivelee pintaan ohuen kerroksen. Terva imeytyy puuhun ja pinta jää samettiseksi", Vilminko opastaa.
Metsäsuksia arvostetaan
Suksiverstaan pystyttäminen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Valmiita olaksentekokoneita kun ei kaupasta löydä, vaan kaikkia laitteita on viriteltävä sopivaksi. Puusäleiden liimauksessa tarvittavat puristimet on itse valmistettu ja kehitelty. Apuna on ollut isä-Mauno, jonka insinööritaidoille on ollut käyttöä.
"Melkein kaikkia laitteita on jouduttu vähän virittelemään, jotta työn jälki on saatu kunnolliseksi", miehet paljastavat.
Metsäsuksen valmistuksessa on yli 50 eri työvaihetta, ja aikaa suksiparin tekoon kuluu pari päivää. Kainuulaista käsityötä olevat puiset metsäsukset olivat arvossaan jo lähes sata vuotta sitten.
"Kajaanin Suksiosuuskunnan parhaat metsäsukset maksoivat vuonna 1913 nykyrahaksi muutettuna 450 euroa. Parhaina vuosina osuuskunta teki suksia yli 7 000 paria", Esko Vilminko tietää.
Moisista valmistusmääristä ei Ohravaaran verstaalla vielä haaveilla. Eikä hintakaan ole reilun 90 vuoden takaisissa lukemissa. Tervatut metsäsukset lähtevät matkaan reilulla 300 eurolla.