Oli mukava lukea Kalevasta 14.1. ja Tekniikka & Taloudesta 22.1. positiivisia uutisia Oulun alueen taloutta mittaavien indikaattorien hyvistä lukemista. Verotulot nousevat, yrityksiä syntyy olennaisesti enemmän kuin kuolee, ulkomaiset investoinnit osuvat Ouluun ja työttömyyden kasvu on taittunut.
Samaa viestiä kuuluu muualtakin. Oululaiset taksikuskit kertovat, että viime vuonna kyytien määrä lisääntyi, erityisesti syksypuolella. Monet Oulun lennot ovat miltei viimeistä paikkaa myöten täynnä. Oulun seutu on saamassa kovaa maata jalkojensa alle.
Pohjoisen ihmiset ovat sinnikästä ja yritteliästä porukkaa. Olemme tottuneet selviämään vaikeinakin aikoina ja aina uskoneet uuteen parempaan tulevaisuuteen. Oulun seutu on joutunut uusiutumaan moneen kertaan. Terva-aika loppui rautalaivoihin ja oli luotava uutta tilalle. Matkapuhelinten alkuaikoina Oulu oli ajan hermolla ehkä parhaiten koko maailmassa, puhuttiin Oulun ihmeestä ja kansainväliset valtuuskunnat kävivät kyselemässä menestysreseptejä täältä.
Nyt tapahtumassa oleva uusin Oulun ihme on se, että olemme matkapuhelimiin suoraan liittyvän liiketoiminnan loppumisen jälkeen jälleen löytämässä uuden nousun.
Hienointa talouden positiivisissa uutisissa oli se, että työttömäksi joutuneet ammattilaiset ovat erityisesti joillakin osaamisalueilla työllistyneet Ouluun erittäin hyvin. Kokeneelle koulutetulle väelle on kysyntää ja uusi liiketoiminta rakentuu heidän ympärilleen.
Oulua vastaava tilanne on nähty Kanadan Waterloossa, joka tunnettiin Blackberry matkapuhelinten kotina. Blackberryjä valmistavan yrityksen kuihtuminen vei alueen Oulun kaltaiseen tilanteeseen jo meitä aikaisemmin. Tapasin Oulussa järjestetyssä Global Forumissa Waterloon poliitikkoja, ja he kertoivat samaa menestystarinaa kuin mitä nyt Kalevasta luimme. Osaajien ympärille on syntynyt uutta ja seutu on vahvempi kuin koskaan.
Huolimatta ICT-alan hyvistä uutisista Oulun seudun työttömyys on korkea. Kaikilla aloilla ei piristymistä ole havaittavissa. Erityisesti kaupan ja rakennusalan osaajia on paljon vapaana. Molemmat ovat aloja, jotka piristyvät aikanaan tulojen ja vaurauden lisääntyessä.
On tärkeää ymmärtää eri ammattiryhmien, erityisesti korkeakoulutettujen mahdollistajien, tarve rakennemuutoksessa. ICT-ala on hyvä esimerkki siitä, että osaajille on tarvetta ja vapaat osaajat ovat kaupunkiseudun suurin vetovoimatekijä. Vetovoimaisille aloille tulee kouluttaa ihmisiä niin, että ala ei tukahdu osaavien tekijöiden puutteeseen.
Lähtökohtia kaikelle liiketoiminnalle ovat vetävä markkina ja osaavat tekijät. Monilla aloilla myös esimerkiksi raaka-aineiden saatavuudella on merkitystä sille, mihin liiketoiminta sijoittuu. Pääoma liikkuu, kunhan se vain autetaan löytämään paikkansa.
Oulun ICT-rakennemuutoksessa työttömäksi jääneet osaajat olivat suurin vetovoimatekijä, jonka ympärille on nyt syntymässä uutta liiketoimintaa. Uusi liiketoiminta on useammissa käsissä kuin vanha, ja yhden yrityksen päätökset eivät enää vaikuttaisi kaupunkiseutuun yhtä dramaattisesti kuin mitä Nokian tapauksessa tapahtui.
Osaava työvoima on vetovoimaisuuden ydinasia, mutta osaavan
väen ympärillä täytyy olla palveluita, jotka saavat osaamisen, liiketoiminnan ja asiakkaat kohtaamaan.
Oulun innovaatioallianssi on erinomainen yhteistyömuoto, joka kohtauttaa edellä mainittuja. Oulun innovaatioallianssin ekosysteemit ovat tavallaan toreja, joissa osaaminen ja osaamisen tarvitsijat kohtaavat. Osaamista edustavat muun muassa yliopisto, ammattikorkeakoulu ja tutkimuslaitokset. Tarvitsijoita ovat keskeiset yritykset ja yrittäjäksi aikovat. Torien teemat on valittu niin, että niille löytyy niin osaajia kuin tarvitsijoitakin, ja ne palvelevat alueemme kasvualojen tarpeita. Yhdessäolo huolehtii siitä, että uutta osaamista ja ajatuksia syntyy ketterästi.
Työttömät osaajat saivat Oulun nousuun. Nousun jatkuminen ei saa perustua työttömyyteen, mutta jatkossakin on huolehdittava siitä, että osaajia riittää. Osaamisen tarpeen ennakoiminen, oikea koulutustarjonta, osaamisen uudelleensuuntaaminen ja osaajien sekä osaamista tarvitsevien kohtauttaminen ovat tärkeitä kokonaisuuksia, joilla alue pidetään elinvoimaisena.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että osaajien ympärille syntyy myös uusia yrityksiä. Oulussa on erinomainen tukipalveluverkosto, jonka avulla yrittäjäksi haaveilevien on mahdollista kokeilla ideansa ja osaamisensa kilpailukykyisyyttä. Yrittäjyys on aito uravaihtoehto.
Oulun ihme elää niin kauan kun oikeaa osaamista riittää. Osaamisen tuotanto on pidettävä huippukunnossa ja kaupungin on oltava sellainen, että osaajat haluavat siellä elää. Oulu on hieno paikka, mutta tuontiosaamisen varaan en laskisi. Vain metropolit voivat luottaa siihen, että vetovoimaisuus riittää houkuttelemaan ammattilaiset.
Kirjoittaja Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.