Oulu
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on tulossa Oulun kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn lähiviikkoina. Ohjelman on laatinut sankka asiantuntijajoukko, joka on kiteyttänyt kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset suunnittelutavoitteet muutamaan mehevään mottoon.
"Oulun tulee pysyä aina Oulun näköisenä."
Oulun näköinen? Oululaisen identiteetin arvioidaan nousevan pohjoisuudesta ja kasvavan sivistyksestä sekä kulttuurista. Oulu on aina ollut tulevaisuuteen uskova koulukaupunki. Kaupungin sielu on historiallinen ruutukaava-alue, jonka pohjalle rakentuu omaleimainen ja ainutkertainen kokonaisuus. Arkkitehtuuripoliittiseksi tavoitteeksi halutaan jättää tämä pieniin noin 100x100 metriä kokoisiin ruutuihin rakentuva ja täydentyvä kaupunki.
"Arkkitehtuuri on yhteisön taide."
Oululaisen arkkitehtuurin tavoitteeksi ohjelmassa halutaan asettaa tuttuus, turvallisuus ja koettu. Arkkitehtuurin pitää olla tutkittua, pitkälle kehiteltyä ja huolellisesti viimeisteltyä. Sen pitää luottaa perinteisiin arvoihin, joita ovat sopusuhtaisuus, harmonia, jännitteisyys, kauneus ja henkinen sanoma. Oululainen arkkitehtuuri voi olla teknologiakaupungin ajan henkeen kekseliästä ja yllättävää. Kaiken kaikkiaan arkkitehtuurin laatu on kaupungin menestystekijä.
"Paikallinen rakennusperintö on kaupungin rakennettu muisti."
Ohjelman mukaan Oulussa on jo pitkään tehty työtä arvokkaan rakennusperinnön turvaamiseksi. Missä ovat vanha Tuira, entinen Heinäpää tai Aleksanterinkadun puutalot?
Rakennusperintöä ei voi korvata rakentamalla uutta. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteisiin listataan, ettei Oulussa pureta ja hävitetä holtittomasti. Samalla luvataan kunnioittaa edellisten sukupolvien työtä, arvoja ja ajatuksia. 1970-luvun betoniakin katsellaan jo suojelumielessä.
Niinpä ohjelman toimenpide-ehdotuksiin on kirjattu asemakaavojen suojelumerkintöjen kartoitus ja uusimisen kiireellisyysjärjestyksen teko.
Moderni rakennusperintö pitää listata tulevaisuutta ajatellen.
"Hyvä laatu on ajan mittaan taloudellista."
Monesti jää huomaamatta, että rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmasosaa kiinteästä kansallisuusvarallisuudesta. Niinpä rakentamisen tavoitteeksi Oulussa halutaan ottaa tieto ja taito, josta rakentaja voi tuntea ammattiylpeyttä ja hän on valmis kehittämään itseään. Tämän takia Oulussa pitää korostaa laatua urakoitsijoiden valinnassa, antaa koulutusta ja varata aikaa suunnitteluun.
Usein suunnitteluun käytettävä aika on paljon lyhyempi kuin kohteen myyntiaika. Kuitenkin kaupunkilaiset joutuvat suunnittelijan työstä riippuvaisiksi 50 tai 100 vuodeksi, kun myyjän veloittamista rahoista ei kenelläkään ole tuolloin enää havaintoa.
"Ohjaus ja valvonta on opastusta ja neuvontaa."
Rakennustoimintaan osallistuvat viranomaiset haluavat omaksua Oulussa opastavan ja neuvovan otteen vanhakantaisen byrokratian sijaan, jossa tuijotettiin vain lupien voimassaoloa ja tartuttiin toimeen, kun työmaalla oli erehdytty raskaasti.
Askel ohjaavaan suuntaan on jo otettu, sillä rakennusvalvonnan kosteudenhallintakurssit olivat viime talvena oikea luentosarjamenestys.
"Vain paras on kyllin hyvää oululaisille."
Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa tunnustetaan, että kaupunkilaisen kannalta on tärkeintä, mitä ja miten suunnitellaan ja rakennetaan - ei suinkaan se, kuka tekee.
Laatutasoa voidaan nostaa suunnittelukilpailuin ja kansainvälisin yhteyksin.
"Koulutus ja tutkimus ovat laadukkaan rakentamisen kivijalka."
Oululaiset luottavat oman yliopistonsa arkkitehtuurin osaston mahdollisuuksiin kehittää pohjoisten ihmisten elinoloja.
Toisaalta rakentamisen kannalta pidetään välttämättömänä yliopistotason rakennusalan diplomi-insinöörikoulutusta, joka pitäisikin aloittaa uudelleen muutaman lakkautusvuoden jälkeen. Rakennusinsinöörikoulutusta toki annetaan ammattikorkeakoulussa. Toimenpidesuosituksiin ei kuitenkaan ole kirjattu suoranaista vaatimusta rakennusalan DI-koulutuksesta, vaikka kaupungin ja yliopiston yhteistyötä painotetaan myös rakennusalalla.
"Tieto lisää vuorovaikutusta."
Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa heitetään haaste paikalliselle tiedotusvälineille, joilla arvioidaan olevan suuri vastuu rakennuskulttuuria koskevista asioista.
Tiedottamisen paikka on kansalaisten keskuudessa.
Toimenpiteinä esitetään muun muassa lapsille ja nuorille suunnattua ympäristövalistusta, alan näyttelyjä, palkitsemista ja suunnitelmien esittelyä jo luonnosvaiheessa ja ennen kaikkea suunnitelmien havainnollistamista.
Jotta kaikki toimisi kuin nakutettu tai valettu, pitää järjestää seuranta. Toteutuvatko edellä mainitut motot Oulun kaupungin kehittämisessä?
Tarkasteluajanjakso voisi olla kolme vuotta. Viimeistään viiden vuoden kuluttua pitää jälleen miettiä, kaipaako itse ohjelma uudistamista.