Sotilasliitto Naton ja Venäjän välinen kokous perjantaina Romanian pääkaupungissa Bukarestissa käydään diplomaattilähteiden mukaan myönteisessä ja avoimessa hengessä. Vaikka Venäjällä ja Natolla on paljon erimielisyyksiä, yhteistyössä on paljon myönteisiä piirteitä.
Venäjä on mukana niin Naton Active Endeavour -operaatiossa Välimerellä kuin huumeidenvastaisessa taistelussa Afganistanissakin.
Tilannetta helpottaa se, etteivät Nato-maat päässeet torstaina sopuun jäsenyyttä valmistavasta suunnitelmasta Ukrainan ja Georgian osalta. Venäjä vastustaa voimallisesti kaksikon Nato-jäsenyyttä.
Nato varautuu
Iranin ohjuksiin
Kiperiäkään aiheita ei ohiteta, vaikka Venäjän väistyvä presidentti Vladimir Putin osallistuukin seuraajansa Dmitri Medvedevin kanssa ensimmäistä kertaa Naton huippukokoukseen. Putinin tarkoituksena on linjata perintöään Nato-maille, kun hän tapaa sotilasliiton johtajat.
Nato aikoo kehottaa Venäjää luopumaan Yhdysvaltain Eurooppaan kaavaileman ohjuspuolustusjärjestelmän vastustamisesta.
Nato-maiden johtajat tukevat Puolaan ja Tshekkiin rakennettavaa ohjuskilpeä mutta esittävät sitä vain täydentäväksi osaksi kaikki Nato-maat kattavaa puolustusjärjestelmää.
Naton mukaan saman sateenvarjon alla oleva järjestelmä tuo turvaa etenkin Lähi-idästä tulevia pitkän matkan ohjuksia vastaan.
YK-päätös
Kosovossa riittää
Venäjä taas on katsonut, että ohjuspuolustusjärjestelmä on suunnattu sitä vastaan mutta alkanut osoittaa ymmärrystä sille, että Nato valmistautuu lähinnä Iranin tuomaan uhkaan.
Iranin ohjusjärjestelmät ovat jo pitkään kehittyneet yhteistyössä Pohjois-Korean kanssa. Iran laukaisi hiljattain avaruusraketin, mikä enteilee, että maalla on pian ohjus, jonka kantama on 3 000-4 000 kilometriä ja joka siten voi lentää Eurooppaan asti.
Myös Kosovon tilanne on keskeisesti esillä Naton Venäjä-kokouksessa. Venäjä on tukenut Serbiaa ja vastustanut Kosovon itsenäisyyttä alusta alkaen.
Länsi-Balkaniin vakauttamiseen sitoutuneet Nato-maat ovat yksimielisiä siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244 antaa Nato-johtoiselle Kfor-operaatiolle yhä mandaatin toimia Kosovossa.
Kosovon itsenäistymisen aikaan odotettiin serbien joukkosiirtymistä Pohjois-Kosovoon alueelle tai rajan yli Serbiaan. Vaikka pelättyä ei tapahtunutkaan Kforin tehtävä on turvata kaikkien kosovolaisten turvallisuus.
Tällä hetkellä uhkana on Kosovon jakautuminen tai jopa rajamuutokset.
Myös Serbian toukokuisten vaalien aikaan varaudutaan väkivaltaisuuksiin, koska Kosovon serbit ovat julistaneet äänestävänsä vieraan maan paikallisvaaleissa.