Kun oma tietokone seuraavan kerran menee yhtä jumiin kuin autonovet tulipalopakkasella, syynä saattaa käyttäjän täydellisen tumpelouden sijasta olla ohjelmistovirhe eli bugi.
Wired-lehti listasi taannoin verkkosivuilleen tietokonemokien kärkikymmenikön kronologisessa järjestyksessä.
Heinäkuussa 1962 Mariner I -avaruusluotaimen tietokonevika sai kantoraketin harhautumaan reitiltään. Lennonjohto räjäytti raketin Atlantin yllä. Myöhemmin selvisi, että vian syynä oli kynällä paperille kirjoitetun koodin kopioiminen väärin ohjelmistoon.
Vuonna 1982 Neuvostoliitto yritti kiertää Yhdysvaltain huipputekniikan vientikieltoa ja osti salaa Kanadasta tietokonejärjestelmän, jonka oli määrä ohjata Siperian kaasuputkistoja. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA sai vihiä asiasta ja sujautti ohjelmistoon bugin. Seurauksena oli massiivinen räjähdys.
Sädehoitoon käytettävän Therac-25-laitteiston ohjelmistovika aiheutti useita kuolemantapauksia ja vammoja vuosina 1985-87. Laitteisto oli aiemmista versioista poiketen kokonaan tietokoneohjattu.
Kolmen vuoden aikana tapahtui kuusi vakavaa onnettomuutta, joissa ainakin kolme ihmistä kuoli. Ongelman syyksi osoittautui käyttöliittymä: jos käyttäjä kirjoitti koneelle komentoja liian nopeasti, kone hyväksyi virheellisen annostuksen.
Morrisin virus ja Intelin prosessori
Ohjelmistoviat voivat myös olla tahallaan aiheutettuja. Marraskuussa 1988 tietotekniikan opiskelija Robert Morris teki ohjelman, joka kykeni itse kopioimaan itsensä. Morris levitti ohjelman MIT-yliopiston tietokoneverkkoon, mistä se levisi eteenpäin.
Morrisin ohjelma aiheutti satojentuhansien dollarien vahingot. Morris sai kolmen vuoden ehdollisen tuomion sekä nimensä historiaan. Maailman ensimmäinen "tietokonemato" eli itsestään lisääntyvä haittaohjelma tunnetaan yhä Morrisin matona.
Kerberos-tietoturvajärjestelmän luojilla ei myöskään mennyt aivan putkeen vuonna 1988. Järjestelmän ytimenä oli lukugeneraattori, jonka piti turvata käyttäjän yksityisyys arpomalla satunnainen lukusarja. Ohjelmistovian vuoksi lukusarja ei kuitenkaan ollut täysin satunnainen, mikä mahdollisti tietomurrot.
Vuonna 1990 AT&T -puhelinyhtiön tietojärjestelmät kaatuivat jättäen 60 000 ihmistä ilman kaukopuheluverkkoa liki puoleksi vuorokaudeksi. Vian syynä oli uusi tietokonejärjestelmä, joka sai puhelinkeskukset kaatumaan kuuden sekunnin välein.
Vuonna 1993 Intel julkaisi valtavan kohun saattelemana uuden Pentium-prosessorinsa. Pian huomattiin, että prosessori ei selviä virheettä ns. liukulukujen laskemisesta. Intel tarjoutuu ensiksi vaihtamaan prosessorit vain sellaisille käyttäjille, jotka pystyvät todistamaan tarvitsevansa "erittäin suurta tarkkuutta" tietokoneissaan.
Lopulta yhtiö taipui kuitenkin vaihtamaan kaikki prosessorit. Tämä maksoi huikeat 400 miljoonaa euroa.
Liiasta säteilystä murhasyytteet
Vuonna 1995 tietokoneiden IP-osoitteita käsittelevässä koodissa huomattiin bugi. Virheen takia tietokoneet ottivat toisiinsa yhteyttä niin, että koko käyttöjärjestelmä romahti. Erityisen alttiita olivat Windows-käyttöjärjestelmän tietokoneet, mutta myös Unix- ja Mac-koneita kaatui. Käyttäjän lohduksi jäi ainoastaan "blue screen of death" eli sinisenä hohtava näyttöruutu.
Ariane 5 -kantoraketin laukaisussa vuonna 1996 käytettiin samaa tietokoneohjelmaa kuin edellisen, Ariane 4:n laukaisussa. Ariane 5:n moottorit olivat kuitenkin niin paljon tehokkaammat, että ohjelma ei toiminut ja raketti räjähti 40 sekunnin kuluttua. Raketin ja avaruusohjelman kehittämiseen oli tuohon mennessä käytetty 7 miljardia euroa.
Marraskuussa 2000 panamalaisessa syöpäsairaalassa käytettiin sädehoidon suunnitteluun amerikkalaista tietokoneohjelmaa. Lääkärit näpelöivät itse suojia, joilla estetään säteilyn pääsy terveisiin kudoksiin, eivätkä tarkistaneet tämän jälkeen tietokoneen asetuksia. Ainakin kahdeksan potilasta kuoli ja parikymmentä sai pahoja säteilysairauden oireita. Lääkäreille luettiin murhasyytteet.
Lähde: Wired: History's Worst Software Bugs