Eurostatin tilaston (2017) mukaan ohjelmistoala työllistää Suomessa enemmän ihmisiä suhteessa työvoiman määrään kuin missään muussa Euroopan maassa. Suomessa alalla työskentelee 6,6 prosenttia työvoimasta, kun muualla osuus on keskimäärin 3,7 prosenttia.
Suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky on jo nyt vahvasti ohjelmistovetoista ja digitalisaation myötä ohjelmistojen merkitys vain kasvaa. Kansakuntana emme voi antautua ulkomaisten ohjelmistotoimijoiden varaan, koska silloin meistä tulee siirtomaatalous ja tuotamme ainoastaan alhaisen jalostusasteen tuotteita. Sillä tiellä emme voi taata hyvinvointimme säilymistä.
Jäsenkyselymme mukaan 82 prosenttia yrityksistä aikoo rekrytoida lisätyövoimaa kolmen vuoden aikana ja 70 prosenttia jo tänä vuonna. Tämä ei ole helppoa, sillä ict-ala kärsii pahasta työvoimapulasta, kuten Markku Rättilä kolumnissaan (Kaleva 15.1.) kirjoitti. Jo viime vuonna useammalla kuin joka toisella alan yrityksellä oli rekrytointivaikeuksista.
Jotta vaikeudet voitetaan, on alan koulutusmääriä kasvatettava merkittävästi sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla. Pelkkä muuntokoulutuksen lisääminen ei riitä, vaikka se kiva laastarointi olisikin. Myös ammatinvaihtoa ja kokonaan uudelle alalle opiskelua pitää helpottaa.
Ohjelmistoala on tällä hetkellä hyvin miesvaltainen: Eurostatin mukaan Suomessa alalla työskentelevistä 78 prosenttia on miehiä. Samoin alan opiskelijajoukko on edelleen hyvin miespainotteinen.
On sekä kansantaloudellista että älyllistä tuhlausta jättää pahimmillaan puolet väestöstä teknologia-alan ulkopuolelle, sillä ohjelmointi ei vaadi tietynlaista kromosomiyhdistelmää vaan luovuutta, loogista ajattelua ja kärsivällisyyttä.
Siksi toivomme, että kaikki lasten ja nuorten kanssa toimivat - vanhemmat, lastentarhanopettajat, opettajat ja muut - aktiivisesti kannustaisivat lapsia tutustumaan tietotekniikkaan pintaa syvemmältä ja nuoria hakeutumaan alan opintoihin. Erityisesti tyttöjen tekniikkakiinnostuksen herättämiseen pitää kiinnittää tietoista huomiota varhaiskasvatuksesta alkaen.
Kolmanneksi yhdistyksemme ponteva toive on, että työpohjaista maahanmuuttoa helpotetaan. Toisin kuin Rättilä uskoo, Suomi on jo erittäin houkutteleva maa alan huippuosaajille. Edes raikas ilmastomme vaihtelevine vuodenaikoineen ei ole este vaan rikkaus.
Suomen houkuttelevuus syntyy eheästä ja hyvin toimivasta yhteiskunnasta, jota me kaikki arvostamme. Jotta saisimme parhaat tekijät tähän maahan, tulee maahantuloprosessin olla sujuva ja ennustettava. Nyt se ei valitettavasti ole kumpaakaan, ja tämä ongelma on syytä ratkaista pikaisesti.
Näillä kolmella pitkäjänteisellä toimella mahdollistetaan ohjelmistoalan terve kasvu, huippuosaamisen pysyminen Suomessa ja lopulta myös hyvinvointimme säilyminen. Koodia Suomesta ry:n puolesta
Janne Kalliola
yhdistyksen puheenjohtaja
Exove Oy
Satu Lapinlampi
yhdistyksen hallituksen jäsen
Hiottu Oy
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.