Pääkirjoitus

Oh­jel­mia on, ra­haa­kin löytyy

Nuorten työllistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy eivät ole kiinni ohjelmista ja rahan puutteesta. Toivottavasti hyvää tarkoittavat aikeet selviävät vielä byrokratian ähkystä.

Nuorten yhteiskuntatakuu on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kärkihankkeita. Sen keskeisenä tavoitteena on estää nuorten syrjäytyminen takaamalla kaikille peruskoulunsa päättäneille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta.

Haaste on kunnianhimoinen. Niinpä julkinen hallinto – sekä valtio että kunnat – on tuottanutkin mittavan määrän ohjelmallisia asiakirjoja takuun turvaamiseksi tammikuussa 2013, jolloin sen on määrä astua voimaan. Sen toteutuminen ei tule olemaan ainakaan kiinni siitä, etteikö ohjelmia ole tehty ja etteikö rahaakin hankkeen vaatimiin toimiin ole tarjolla.

Kokonaan toinen kysymys on se, miten ohjelmiin kirjatut aikomukset viedään käytännön tasolle. Vaara on, että hallinnon ote herpaantuu siinä vaiheessa, kun ohjelmalliset asiakirjat ovat valmistuneet ja ne pitäisi muuttaa teoiksi. Varsinainen työ alkaa vasta siitä.

Ohjelmallisten tavoitteiden toteuttamisen tekee erityisen vaikeaksi se, että syrjäytyneet nuoret ovat määritelmän mukaisesti syrjäytyneitä. He eivät tule vuoren luo, vaan vuoren on etsittävä heidät ja saatava vielä jollain tavalla innostumaan oman elämäntilanteensa kohentamisesta. Siinä riittää tekemistä yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista vaikeuttaa tämänhetkinen taloudellinen tilanne, joka on johtanut laajamittaisiin irtisanomisiin. Viimeisen työnvälitystilaston mukaan työttömiä on nyt 240 000 ja määrä on kääntynyt kasvuun. Koko väestön työttömyysaste oli elokuussa yli seitsemän ja alle 25-vuotiaiden 13,5 prosenttia.

Suurin ongelma liittyy niihin yli 110 000:een alle kolmekymppiseen nuoreen, jotka ovat käyneet vain peruskoulun sekä yli 70 000:een, joilla ei ole työtä. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella lasketaan olevan noin 40 000 kouluttamatonta nuorta. Jos mitään ei tehdä, tämä joukko kasvaa. Joka vuosi noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Juuri nämä nuoret halutaan tavoittaa nyt.
Hallitus on viiden ministerin voimin kiertänyt maata tekemässä yhteiskuntatakuuta tunnetuksi, viimeksi maanantaina Oulussa.

Vaikka hallituksella on tarjota rahaa työllistämiskynnyksen madaltamiseksi, täytyy kuntatasolla kyetä ennakkoluulottomasti etsimään vaihtoehtoja, miten tavoitteisiin päästään. Tämä ei onnistu pelkästään kuntien voimin eikä se ole sen tarkoituskaan, vaan yhteistyöhön tarvitaan yrityksiä, oppilaitoksia ja järjestöjä.

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen jo sinänsä tulee on kovan työn takana. Mutta jokainen nuori, joka saadaan toimettomuuden tieltä työ- tai opiskeluputkeen, on vaivansa väärtti.

Yhtä kaiken kattavaa patenttiratkaisua nuorten syrjäytymisongelman ratkaisemiseksi ei ole, siksi tarvitaan erilaisia keinoja rakentaa yksilöllisiä polkuja opiskeluun ja siitä työelämään.