Elokuvan, television ja teatterin tekijänä tunnettu Ere (Erkki) Kokkonen kuoli torstaina. Komediateatteri Arenan johtaja menehtyi 70-vuotiaana vaikean sairauden jälkeen.
Kokkonen oli suomalaisen viihteen keskeisiä luotsaajia 1960-luvulta näihin päiviin asti. Suuri yleisö tuntee Ere Kokkosen ennen muuta Uuno Turhapuro -elokuvien ohjaajana.
Suomi-viihteen suuri pieni mies oli muovaamassa kotimaisen viihteen kehitystä muun muassa Yleisradiossa, Mainos-TV:ssä ja Komediateatteri Arenan perustajana. Hänen rooteliinsa kuuluivat niin ohjaajan, käsikirjoittajan kuin hallintopomonkin toimet.
Kokkosen lempilapsi oli aina elokuva.
"Elokuvan tekeminen on sitä, että lähdetään aamulla mukavien kavereiden kanssa tekemään mukavia asioita", Kokkonen siteerasi Howard Hawksia.
Konkarin lähestymistapaa viihteen eri foorumeilla linjasi näkemys, jonka hän jakoi Spede Pasasen kanssa.
"Yhteinen piirre meillä Speden kanssa oli voimakas vastenmielisyys tekotaiteellisuutta kohtaan. En tosin koskaan ollut varma siitä, mikä ihan oikeasti oli tekotaiteellista, joten varmuuden vuoksi pidin sellaisena kaikkea, mitä kriitikot kehuivat", Kokkonen sivalsi.
Ere ja Spede jakoivat saman periaatteen.
"Spede teki viihdettä vaistolla. Hänen tavoitteensa oli tuottaa sellaisia ohjelmia ja elokuvia, joita hän itse halusi nähdä. Periaate oli hyvä, eikä siinä sen syvempiä merkityksiä tarvittu."
Taustalla savolaisuus ja Suomi-filmit
Kokkonen oli lähtöisin Savonlinnasta. Sotienjälkeisen Savonlinnan leppoisa huulenheitto ja myönteinen ilmapiiri jättivät hänen mukaansa jälkensä ohjaajan koko tuotantoon. Samoin vaikutteita antoivat saman aikakauden kotimaiset elokuvat, joita Kokkosen kotihyllyyn on kertynyt aikamoinen kokoelma.
"Ne vanhat Suomi-leffat suuntasivat mut selkeästi komediaan. En voisi kuvitellakaan tekeväni jännäreitä, kauhuleffoista puhumattakaan", konkari linjasi.
Kokkonen pääsi mukaan suomalaiseen televisioviihteeseen sen ottaessa vielä ensiaskeleitaan. Ura alkoi vuonna 1960 studion apumiehenä eli lattiamanuna silloisessa Tesvisiossa. Jo samana vuonna Kokkonen eteni ohjaajaksi nykyisen MTV3:n edeltäjään Mainos-TV:hen.
Kokkonen korosti, että nykyistä tv-maailmaa ei voi verratakaan alkuaikojen toimintaan. Tämän päivän tv- ja elokuva-alaa leimaa tekijöiden liikakoulutus ja kova kilpailu rahoituksesta. Pioneerin asema oli helpompi.
"Jos mulla oli idea niin mä sain aina tehdä sen. Varmaan yhdellekään mun idealle ei sanottu että tätä ei voi tehdä."
Oma suosikkifilmi Jussi Pussi
Elokuvistaan Kokkonen muisti lämmöllä erityisesti vuonna 1970 valmistunutta Jussi Pussia, jossa nuori Vesa-Matti Loiri seikkailee naisten ja ylioppilaspolitiikan kiemuroissa.
Kokkonen olisi mielellään tehnyt enemmänkin Jussi Pussin kaltaisia hieman vakavahenkisempiä komedioita, mutta tuottajana toiminut Spede ei niistä innostunut. Farssityyli upposi kansaan paremmin.
Vaikka Ere Kokkonen menestyi myös ilman Spedeä tehdyillä töillään kuten Vääpeli Körmy -elokuvilla, oli Pasanen kuitenkin se keskeinen työpari. Ere ja Spede tarvitsivat kumpikin toisiaan.
"Niin se vaan näyttää olevan, ettei muut kuin sinä osaa näitä hauskoja elokuvia tehdä. Sopiiko, että jatketaan taas yhteistyötä", Pasanen tunnusti Kokkosen mukaan.
Ei Kokkosen energia silti ehtynyt Spede Pasasen kuoleman myötä. Erityisen iloinen Kokkonen oli Arena-teatteristaan.
"Voisin istuskella tässä vaan tuntikausia ja miettiä miten hienoa tämä on", teatterin ylpeä isäntä sanoi hiljattain 70-vuotishaastattelussaan.
